Tuoreen Unettomuus 2012 -tutkimuksen mukaan unettomuuden yksilölliseen luonteeseen ei hoitoa suunniteltaessa kiinnitetä riittävästi huomiota. Asiantuntijan mukaan hoitokäytännöt ovat kuitenkin muuttumassa jatkuvasti yksilöllisempään suuntaan. Unettomuuden eri muotoihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja hoito räätälöidään niiden mukaisesti. Unettomuuden asianmukainen ehkäisy ja hoitaminen ovat keskeisiä aivoterveyden kannalta.
Luonnollinen ja yksi yleisimmistä unettomuuden aiheuttajista on valo. Sitä on usein joko liikaa tai liian vähän. Valon määrän vaihtelu vuorokauden aikana synnyttää meille kaikille ominaisen luonnollisen unirytmin. Unirytmiämme sekoittaa myös kiirettä ja suorittamista ihannoiva elämäntapa, jossa unelle ja rauhoittumiselle ei anneta tarpeeksi arvoa. Myös työelämän vaatimukset ja stressi aiheuttavat monille unettomia öitä.
Unettomuuden painoarvo kansanterveydellisenä ongelmana on kasvanut merkittävästi, minkä vuoksi sen taustalla olevia tekijöitä on alettu tutkia yhä enemmän. Selkeä yhteys unettomuuteen on löydetty muun muassa lapsuuden ajan traumaattisilla tapahtumilla, työstressillä ja epäsäännöllisillä työajoilla. Myös perinteisten unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö on syynä usean suomalaisen uniongelmiin. Unettomuuden hoitovaihtoehdot ovat kuitenkin monipuolistuneet merkittävästi tutkimustiedon lisääntymisen myötä. Ensimmäistä kertaa myös pitkäaikaista unettomuutta voidaan hoitaa ilman perinteisten unilääkkeiden haittavaikutuksia.
Tuoreen, Kanadassa toteutetun tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö unilääkkeenä on yleistä. Jopa 8 % koko väestöstä ja 28 % unettomuudesta kärsivistä kanadalaisista käyttää alkoholia saadakseen unta. Alkoholin kulutuksesta aiheutuneet kulut olivat unettomuudessa huomattavasti suuremmat verrattuna lääkärissä käynneistä ja lääkehoidoista aiheutuviin kuluihin.
Unettomuus ja ylipaino ovat molemmat kansanterveydellisiä ongelmia, jotka tunnistetaan ympäri maailman. Suomessa noin 65 % miehistä ja 50 % naisista on ylipainoisia. Unettomuudesta kärsii puolestaan jossain elämänsä vaiheessa lähes puolet suomalaisista. Unen ja painonhallinnan yhteys onkin todettu useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi väestötutkimuksissa on osoitettu, että alle seitsemän tuntia nukkuvat aikuiset ovat lihavampia kuin enemmän nukkuvat.
Miesten ja naisten välisiä fyysisen ja henkisen suorituskyvyn eroja on tutkittu jo pitkään. On kuitenkin epäselvää, onko sukupuolten välillä eroja unettomuudessa. Suurimmassa osassa tutkimuksia, joissa eroja on löydetty, naisten on todettu kärsivän unettomuudesta miehiä useammin. Norjassa naiset kärsivät kaikissa ikäryhmissä enemmän unettomuudesta kuin miehet. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan myös naisten riski kärsiä unettomuudesta elämänsä aikana on suurempi kuin miesten.
Unettomuus on yleinen vaiva kaikissa ikäluokissa. Leiras toteutti vuonna 2008 laajan tutkimuksen, johon osallistui yli 1 500 eri-ikäistä unettomuudesta kärsivää suomalaista. Tutkimusta varten haastateltiin myös unettomuutta hoitavia lääkäreitä. Vastaajien keski-ikä tutkimuksessa oli 40 vuotta, nuorin heistä oli 12-vuotias ja vanhin 91-vuotias. 75 % vastaajista oli työssäkäyviä.
Unilääkkeet parantavat iäkkäiden unta, mutta niiden haittavaikutukset ovat suuremmat kuin hyödyt, paljastaa Toronton yliopiston tekemä tutkimus.
Stanfordin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan unettomuus on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Ranskassa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa.