TULOSTA

TEKSTIN KOKO

Ajankohtaista

Uneton ympäri vuoden

Luonnollinen ja yksi yleisimmistä unettomuuden aiheuttajista on valo. Sitä on usein joko liikaa tai liian vähän. Valon määrän vaihtelu vuorokauden aikana synnyttää meille kaikille ominaisen luonnollisen unirytmin. Unirytmiämme sekoittaa myös kiirettä ja suorittamista ihannoiva elämäntapa, jossa unelle ja rauhoittumiselle ei anneta tarpeeksi arvoa. Myös työelämän vaatimukset ja stressi aiheuttavat monille unettomia öitä.

Erityisesti pohjoisilla leveysasteilla päivänvalon lisääntyminen ja väheneminen vuodenaikojen mukaan sekoittaa sisäistä kelloamme. Yksilölliset erot vaikuttavat paljolti siihen, miten elimistö reagoi näihin muutoksiin. Toiset odottavat valoisia kesäiltoja innolla. Toisille kesäaika tietää taas huonosti nukuttuja öitä ja unensaantivaikeuksia, kun elimistö valoisuuden seurauksena alkaa tuottaa vähemmän melatoniinia.

Valo ja melatoniini saavat aikaan luonnollisen unirytmimme

”Valolla on suurin vaikutus vuorokausirytmiimme ja näin myös unirytmiimme. Ulkoilman valoisuus vaikuttaa merkittävästi myös unen laatuun ja siihen, että tunnemme itsemme väsyneeksi. Melatoniinin tuotantoon puolestaan vaikuttaa vuorokaudenaika ja valon määrä. Valo ja melatoniinin erittymisen määrä ovat siis suorassa suhteessa toisiinsa”, kertoo ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on tutkinut paljon valon ja melatoniinin vaikutusta nukkumiseen ja unen laatuun.

Melatoniini on ns. yöhormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia.

”Melatoniini on myös yksi apukeino tuomaan helpotusta nukahtamisvaikeuksiin ilman perinteisiin unilääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia”, toteaa Partonen.

Unettomilla on vaikeaa myös talvisin. Silloin unirytmiä häiritsee jatkuva pimeys ja erityisesti aamujen niukka valo. Sisäisen kellon jätätyksen ja pimeyden takia elimistö ei vähennä melatoniinin tuotantoa aamulla ja herääminen voi tuntua vaikealta.

”Kirkasvalohoidosta on todettu olevan hyötyä nimenomaan sen virkistävän vaikutuksen ansiosta. Paras aika kirkasvalohoidolle on heti heräämisen jälkeinen aika aamun ensimmäisinä tunteina. Näin tulevan talvisen päivän jaksaa paremmin hämärästä huolimatta. Kun valon määrä iltaa kohden vähenee, tietää elimistö että nyt on oikea aika valmistautua iltaa ja nukkumista varten. Luonnollisen väsymyksen tunteen pitäisi tulla aina vasta illalla”, muistuttaa Partonen.

Unettomuuden syynä kiireinen elämäntapa

Partosen mukaan kiirettä ja maksimaalista suorituskykyä ihannoiva elämäntapa on myös merkittävä syy yleistyneeseen unettomuuteen ja osittain turhaan unilääkkeiden käyttöön. Vaikka elämässä ja vapaa-ajalla kaikki asiat olisivat hyvin, jo pelkkä kiire aiheuttaa stressiä ja sitä kautta unettomuutta.

Unirytmin kannalta erityisen tärkeää on elämän säännöllisyys sekä tietty rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa. ”Mielestäni unta ei arvosteta riittävästi. Monet unettomat käyvät ikään kuin ylikierroksilla kaiken aikaa. Taustalla voi joillain olla myös masennusoireita”, toteaa Partonen.

Univaikeuksien taustalla usein epäsäännöllinen työaika tai työstressi

Työ ja epäsäännölliset työajat ovat myös usein syynä univaikeuksiin. Joillain henkilöillä tämä ilmenee nukahtamisvaikeuksina, toisilla öisinä heräilyinä ja katkonaisena yöunena.

”Kun henkilöllä on nukahtamisvaikeuksia, voi kyseessä olla ns. psykofysiologinen unettomuus. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jolloin jo pelkkä ajatuksin nukkumisesta alkaa huolettaa. Tämä johtaa eräänlaiseen noidankehään, jossa huoli unettomuudesta lisää vireystilaa ja estää henkilöä nukahtamasta. Tämä on yleistä erityisesti niillä henkilöillä, joilla on poikkeuksellisesti hyvin aikaisin aamulla alkavia työvuoroja, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt. Hän työskentelee muun muassa työterveyslääkärinä Ylellä ja kohtaa työssään paljon työnsä puolesta unettomuudesta kärsiviä.

”Niissä tapauksissa, kun ongelmana ovat toistuvat öiset heräilyt ja rikkonainen yöuni, voi syy löytyä työstä johtuvasta stressistä tai muilla elämänalueilla ilmenneistä vastoinkäymisistä. Joskus taustalla voi vaikuttaa myös piilevä masennus.”

Unettomuuden syiden selvittäminen on tärkeää

”Lääkäriin hakeudutaan usein siinä vaiheessa, kun henkilö on unettomuuden vuoksi päivisin niin väsynyt, että ei suoriudu kunnolla päivittäisistä tehtävistä tai työnteosta. Joskus vaikea unettomuus heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiin. Toisilla jo pelkkä lyhytaikainen unettomuus aiheuttaa niin suurta ahdistuneisuutta, että se itsessään ajaa nopeastikin lääkärin juttusille”, toteaa Lagerstedt. Osa ihmisistä pystyy korvaamaan väliaikaista unettomuutta normaalia pidemmillä yöunilla valvejakson jälkeen, mutta toisille tämä ei onnistu.

Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä pyritään mahdollisimman hyvin selvittämään unettomuuteen johtaneita syitä. Lääkärin kanssa käydään yhdessä läpi, mitkä ovat mahdollisia unettomuutta laukaisevia tekijöitä ja mitkä puolestaan sitä ylläpitäviä tekijöitä.

Unettomuus on kuitenkin aina oire jostakin (työstressi, vuorotyö, kiire, henkilökohtaiset huolet ja kriisitilanteet), tai kyseessä on ns. sekundaarinen unettomuus. Tällä tarkoitetaan unettomuutta, joka aiheutuu jonkun muun sairauden tai vaivan seurauksena (esim. vaihdevuodet, masennus, tule-sairaudet, levottomat jalat -oireyhtymä).

Apukeinoiksi unettomuuteen Lagerstedt listaa unettomuuden syiden perinpohjaisen selvittämisen yhdessä lääkärin kanssa, mahdollisen työvuorosuunnittelun, erilaiset terapiamuodot, ns. hyvän unen ohjeet, lääkehoidon sekä riittävän seurannan. ”Mielestäni unettomuuden hoito tarvitsee aina riittävän pitkän ja luottamuksellisen lääkäri- tai hoitajasuhteen, jotta ongelma saadaan selvitettyä ja mahdollisen lääkehoidon seuranta toimii optimaalisella tavalla.”

Lähde: Artikkelia varten haastateltiin ylilääkäri Timo Partosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedtiä Yleltä.

Takaisin