TULOSTA

TEKSTIN KOKO

Ajankohtaista

Elämänhalu vähenee ja perhe-elämä kärsii – unettomuudesta työikäisten painajainen

Unettomuus on yleinen vaiva kaikissa ikäluokissa. Leiras toteutti vuonna 2008 laajan tutkimuksen, johon osallistui yli 1 500 eri-ikäistä unettomuudesta kärsivää suomalaista. Tutkimusta varten haastateltiin myös unettomuutta hoitavia lääkäreitä. Vastaajien keski-ikä tutkimuksessa oli 40 vuotta, nuorin heistä oli 12-vuotias ja vanhin 91-vuotias. 75 % vastaajista oli työssäkäyviä.

Unettomuus koetaan erittäin häiritseväksi vaivaksi riippumatta siitä, onko se tyypiltään jatkuvaa vai tilapäistä. Sen aiheuttamat tuntemukset koetaan hyvin voimakkaina: unettomuus ahdistaa, pelottaa, suututtaa ja aiheuttaa epätoivoa. ”Unettomuus tuntuu ahdistavalta, pelottavalta ja stressaavalta. Se vie persoonani pois, pää on kuin pumpulissa eikä mikään huvita tai kiinnosta”, kertoi tutkimukseen osallistunut 47-vuotias nainen.

Unettomuuden kokonaisvaltaiset vaikutukset

On itsestään selvää, että unettomuus vaikuttaa merkittävällä tavalla ihmisen jaksamiseen. Se koetaan voimakkaasti elämää häiritseväksi vaivaksi, sillä vaikutukset eivät rajoitu vain nukkumiseen. Päivisin koettu väsymys vaikeuttaa arjen rutiineita ja pienetkin vastoinkäymiset saavat kohtuuttoman suuret mittasuhteet. Jopa 75 % vastaajista koki unettomuuden vähentävän elämänhaluaan. ”Unettomuus on yksinäistä, kaiken elämänhalun karkottavaa. Tuntuu kuin en enää hallitsisi elämääni”, 31-vuotias nainen kuvaa tuntojaan.

Unettomuus rajoittaa sosiaalisia suhteita, sillä säännöllistä vuorokausirytmiä tavoitellessa monet joutuvat karsimaan menojaan, kuten ystävien tapaamista. Tilapäisestäkin unettomuudesta kärsivät kokevat usein, että elämä kaventuu liikaa unettomuuden ympärille. Vaikutukset ulottuvat monesti myös vaivasta kärsivän lähimmäisiin. Yli 75 % kokee, että unettomuus vaikeuttaa perhe-elämää. ”Koko perhe joutuu olemaan varpaillaan, että eihän nyt vaan häiritse äitiä kun se yrittää nukkua. Ja sitten on tietysti äreä ja tiuskii lapsillekin ihan turhasta”, kuvailee 45-vuotias nainen unettomuuden vaikutuksia.

Hoito koetaan ongelmalliseksi

Valtaosa unettomuudesta kärsivistä kokee hoidon ongelmalliseksi. Erityisesti perinteisten unilääkkeiden käyttö herätti vastaajissa epävarmuutta: 90 % heistä pelkäsi lääkehoidon aiheuttamaa tottumista ja oli huolissaan sen aiheuttamista haittavaikutuksista. Perinteiset unilääkkeet huolettavat, ja yli 80 % vastaajista olikin erityisen kiinnostuneita kaikesta unettomuuden uusiin hoitoihin liittyvästä. Unettomuuden hoitamista hankaloittaa myös se, että avun hankkiminen koetaan hankalaksi. Kaksi kolmesta vastaajasta koki, että heillä oli kynnys hakeutua lääkäriin unettomuuden takia. ”Unettomuus häiritsee minua todella paljon, mutta silti tuntuu vaikealta mennä sen takia lääkäriin. Mitä jos lääkäri ei ota minua tosissaan, vaan ajattelee, että eihän tämä ole mikään oikea sairaus”, pohtii 37-vuotias tutkimukseen osallistunut mies.

Tutkimusta varten haastatellut lääkärit kuitenkin korostivat, miten tärkeää on hakea ajoissa asianmukaista apua unettomuuteen. Unettomuus on vaiva, joka hoitamattomana muodostaa helposti itseään ruokkivan kierteen. ”Jos kotikonstit ja elämäntapojen muutokset eivät auta, kannattaisi aina hakea apua lääkäriltä”, tutkimusta varten haastateltu 60-vuotias neurologian erikoislääkäri kertoo. ”Unettomuuden taustalla olevat mahdolliset syyt on hyvä selvittää ja katkaista unettomuuskierre hyvissä ajoin”.

Lähde: Lehmusto P, Holm T. Miljoona unetonta. 2008.

Takaisin