TULOSTA

TEKSTIN KOKO

Ajankohtaista

Unettomuuden syyt paljastuvat vähitellen

Unettomuuden painoarvo kansanterveydellisenä ongelmana on kasvanut merkittävästi, minkä vuoksi sen taustalla olevia tekijöitä on alettu tutkia yhä enemmän. Selkeä yhteys unettomuuteen on löydetty muun muassa lapsuuden ajan traumaattisilla tapahtumilla, työstressillä ja epäsäännöllisillä työajoilla. Myös perinteisten unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö on syynä usean suomalaisen uniongelmiin. Unettomuuden hoitovaihtoehdot ovat kuitenkin monipuolistuneet merkittävästi tutkimustiedon lisääntymisen myötä. Ensimmäistä kertaa myös pitkäaikaista unettomuutta voidaan hoitaa ilman perinteisten unilääkkeiden haittavaikutuksia.

Unettomuus on lisääntynyt työikäisten keskuudessa koko 2000-luvun ajan. Samalla unettomuuden painoarvo kansanterveydellisenä ongelmana on kasvanut merkittävästi. Unta häiritseviä tekijöitä on alettu tutkia yhä enemmän, sillä syiden selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoidot kehittyisivät.

Unettomuuden syy voi olla hoidossa

Tutkimusten mukaan syy univaikeuksiin voi yllättäen johtua niiden hoidosta. Perinteisten unilääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, pitkäaikaiskäyttö voi rikkoa unen luonnollisen rakenteen. ”Unen vaiheet, joissa aivot ja keho lepäävät, vähenevät, jolloin uni ei ole psyykkisesti enää yhtä virkistävää. Perinteiset unilääkkeet onkin tarkoitettu vain lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon, sillä pitkäaikaisesti käytettynä ne itse asiassa huonontavat unta. Myös niiden käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireena unettomuutta,” tutkimusjohtaja, neurologian dosentti Markku Partinen Helsingin uniklinikalta kertoo.

Markku Partinen kertoo uuden tutkimustiedon vauhdittavan unettomuuden hoidon kehittymistä. Lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa käytetään jo useita uusia hoitoratkaisuja. Merkittävää on kuitenkin, että myös pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon on saatu vaihtoehtoja.

”Kognitiivinen terapia, johon kuuluu muun muassa rentoutusta ja ärsykehallintaa, on pitkään ollut ainoa pitkäaikaisen unettomuuden hoitomuoto. Ensimmäistä kertaa on saatu hyviä tuloksia myös uusien lääkehoitojen hyödyistä pitkäaikaiseen unettomuuteen. Potilaan kannalta on tärkeää, että uudet lääkehoidot hyödyntävät elimistön omia mekanismeja eikä niillä ole perinteisten unilääkkeiden kaltaisia haittavaikutuksia.”

Työnantaja voi vaikuttaa alaistensa uneen

Työterveyslaitoksen laajoissa tutkimuksissa unettomuusoireiden on todettu ennustavan työkyvyttömyyden riskiä ja hidastavan työhön paluuta. Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -yksikön johtaja, professori Mikko Härmä kertoo työaikaan liittyvien haasteiden olevan merkittäviä juuri nyt. ”Työn joustavuuteen liittyvät ratkaisut ovat keskeisiä erityisesti ikääntyvien osalta, jotka pohtivat työelämässä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Myös työn huokoistaminen on heidän jaksamisensa kannalta tärkeää. Huokoistamisella tarkoitetaan ikään kuin työpäivän ja työviikon rei’ittämistä esimerkiksi tauoilla ja vapaapäivillä, jolloin saadaan riittävästi lepoa.”

Vaikka usein puhutaan työntekijän vastuusta oman työnsä johtajana, on useita seikkoja, joilla myös työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä uneen. Härmä korostaa erityisesti johtamisen sekä työn ja työaikojen hallinnan merkitystä hyvän unen ja työkyvyn lähteenä. ”Työhyvinvointia edistävän johtamisen on todettu vähentävän työstressiä ja sitä kautta myös unettomuutta merkittävästi. Vastaavasti mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin parantaa koettua terveyttä huomattavasti vähentämällä sairauspoissaoloja sekä riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Esim. naisilla sairauspoissaolot vähentyivät noin puolella neljän vuoden seurannan aikana kunta-alalla. Toisaalta ylityöt heikentävät selvästi toimintakykyä ja kognitiivisia kykyjä. Jos työnantaja haluaa pitää työntekijänsä tehokkaana ja terveenä, työaikojen tulee säilyä kohtuullisina eli viikkotyön tulisi pysyä alle 50 tunnissa.”

Lapsuuden traumat yhteydessä aikuisiän unettomuuteen

Aina unettomuuden syyt eivät liity yksin nykyiseen elämäntilanteeseen. Tuoreessa Kelan tutkimuksessa lapsuuden ajan tapahtumilla todettiin olevan selkeä yhteys aikuisiän unettomuuteen. Lapsuudessa koetut psyykkiset ja taloudelliset vaikeudet lisäsivät todennäköisyyttä huonoon unenlaatuun aikuisena. ”Erityisesti huono suhde jompaankumpaan vanhempaan moninkertaisti riskin. Tutkimustulos tukee sitä päätelmää, että lapsuuden aikaisilla traumoilla on selkeä yhteys aikuisiän terveyteen”, kertoo vs. professori, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Tiina Paunio HYKSin Psykiatriselta klinikalta.

Lähde: Koskenvuo et al. Childhood adversities and quality of sleep in adulthood: A population-based study of 26 000 Finns. Sleep Medicine 2010; 11 (1):17-22. Salo et al. Sleep disturbances as a predictor of cause-specific work disability and delayed return to work. SLEEP 2010;33 (10):1323-1331. Wade et al. Nightly treatment of primary insomnia with prolonged realease melatonin for 6 months: a randomized placebo controlled trial on age and endogenous melatonin as predictors of efficacy and safety. BMC Medicine 2010, 8:51.

Takaisin