TULOSTA

TEKSTIN KOKO

UNI JA UNETTOMUUS

Elimistön sisäinen kello

Kaikilla ihmisillä on oma uni-valverytminsä, jota ohjaa elimistön sisäinen kello. Uni-valverytmi määrittää sen, miten virkeä ihminen on eri vuorokaudenaikoina. Monet kokevat olevansa joko aamu- tai iltaihmisiä. Tämä ero todella on fysiologinen, elimistön sisäisen kellon määrittämä, ei psykologinen. Elimistön sisäinen kello voi kuitenkin olosuhteiden tai sairauden seurauksena edistää tai jätättää. Sisäisen kellon häiriöistä kärsivät henkilöt kokevat tutkimusten mukaan terveytensä useammin huonommaksi kuin ne, joilla sisäinen kello käy tavalliseen tapaan.

Elimistön sisäinen kello säätelee kehon lämpötilaa ja käpyrauhasesta erittyvän melatoniinin tuotantoa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja milloin ihminen nukkuu. Nukahtamistaipumus on tavallisesti suurimmillaan aamuyöllä kello 2 ja 6 välillä, jolloin kehon lämpötila on alimmillaan ja melatoniinin tuotanto suurimmillaan. Melatoniinin tuotantoon vaikuttaa vuorokaudenaika ja valon määrä. Suomalaisilla elimistön sisäinen kello saattaa häiriintyä myös pohjoisen sijainnin seurauksena. Kesällä valoisuus voi haitata nukkumista, kun elimistö tuottaa vähemmän melatoniinia valoisuuden seurauksena. Vastaavasti talvella aamuherätykset voivat olla vaikeita, kun pimeyden takia elimistö ei vähennä melatoniinin tuotantoa.