Olen neurologian dosentti Markku Partinen. Tälle palstalle on koottuna useimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia liittyen unettomuuteen ja sen hoitoon. Kysymykset ja vastaukset on ryhmitelty eri aihepiirien alle. Olen vastannut kysymyksiin niin, että ne hyödyttäisivät verkkopalvelun käyttäjiä mahdollisimman monipuolisesti.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
Neurologi
Nuoren uniongelmat | Työikäisen uniongelmat | Ikääntyneen uniongelmat | Levoton yöuni ja nukahtamisvaikeudet | Unettomuus ja elämäntavat | Unettomuus ja mielenterveys | Läheisen unettomuus | Unettomuuden hoito
Kun nuori nukkuu liikaa
Kysymykseni koskee 17-vuotiasta poikaani, joka opiskelee lukiossa. Hänen unirytminsä on ollut jo pidemmän aikaa sekaisin, ja hän kärsii asiasta myös itse. Hän on tyypiltään iltaihminen, mutta nuorempana pystyi kyllä noudattamaan normaalia koulurytmiä. Koulussa hän on lahjakas eikä peruskoulu vaatinut häneltä edes tarpeeksi ponnistuksia. Lukioaikana viime tingassa tekeminen on korostunut. Aikaa kuluu paljon tietokoneella. Suurin osa tuosta ajasta kuluu yhteydenpitoon foorumeilla harrastuksen parissa (tietokoneiden rakentelu ja opastus muille harrastajille). Asumme sivummalla, mikä sinänsä ei estä kontakteja samanikäisiin. Enemmänkin sitä rajoittaa harrastusten erilaisuus, yhteistä kosketuspintaa ei koulukavereiden kanssa ole kuin lähinnä small talk -tasolla. Erityisen eristynyt ei poika koulussa ole, vaan pärjää kaikkien kanssa.
Viime aikoina vuorokausirytmi on kääntynyt varsin yövoittoiseksi. Kouluaikana unet jäävät viidestä seitsemään tuntiin ja aamuherääminen on todella vaikeaa. Vapaapäivinä unta riittää helposti vaikka kuinka pitkään iltapäivään, jollei kukaan herätä. Herättäminen on vaikeaa, sillä yleensä hyväntuulinen poika on herätettäessä erittäin vihainen eikä selvästi herää kunnolla valvetilaan. Toisinaan hän ei lainkaan muista herättämistä. Hän halusi itse lääkärin puheille, koska rupesi koulussa päivisin olemaan väsynyt, jopa nukahti tauolla tuolissaan syvään uneen. Kävimme terveyskeskuksessa tutkimuksissa. Veriarvot olivat hyvät, hemoglobiini yli 160, kilpirauhasarvot normaalit. Varsinaisesta masennuksesta hän ei katso kärsivänsä eikä sen takia kokenut olevansa terapian tarpeessa. Koulu ei edelleenkään aseta haastetta niin paljon, että olisi mielenkiintoista. Tulokset kyllä ovat hyviä. Koulussa hän katsoo ajan menevän paljolti hukkaan, sillä hän on hyvin kiinnostunut monenlaisista asioista ja on hankkinut lukemalla itselleen varsin laajan yleissivistyksen.
Kuluvan joululoman aikana poika on muutamana aamuna ollut hereillä aikaisin itse ja hyväntuulisena. Jos hän päivällä erehtyy hetkeksi vaaka-asentoon, jatkuu uni kuitenkin vaikka kuinka pitkään. Herättäminen on lähes mahdotonta, vaikka esimerkiksi pitäisi lähteä tiettyyn aikaan jonnekin. Asiasta on tullut ongelma, koska jatkuvat väkisin herättämiset kiristävät kummankin osapuolen pinnaa. Eniten olen kuitenkin huolestunut siitä, miten rytmin epävakaisuus vaikuttaa pojan terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin. Ulkoilua hän harrastaa liian vähän. Liikuntaa hänellä on koululiikunnan lisäksi noin kolme tuntia sählyä viikossa. Ylipainoa ei ole. Syke on hänen oman havaintonsa mukaan joskus epäsäännöllinen.
Asia vaivannee häntä, sillä isoveljellä (heillä on eri äiti) on armeijassa todettu dilatoiva kardiomyopatia, joka tuli esiin lepotilan lisälyöntisyytenä. Isä ja isonveljen äiti ja sisarukset ovat käyneet tästä syystä tutkimuksissa, mitään ei havaittu heidän osaltaan. Isällä on vaikea-asteinen uniapnea, joka epäonnistuneen cpap-hoidon jälkeen on kohtuullisessa balanssissa onnistuneen nielunavarrusoperaation jälkeen. Isälle on asennettu valtimoproteesi aneurysman vuoksi. Sattumalta havaitun pullistuman syy jäi epäselväksi, valtimoissa ei havaittu kalkkeutumista. Allekirjoittaneen 18-vuotias sisarenpoika kuoli yllättäen vuonna 2001 nukkuessaan. Syyksi todettiin sydämen laajentuma. Perinnöllisyyttä ei ole tutkittu.
Nämä lähipiirin asiat saattavat vaivata pojan mieltä, joten olisin iloinen, jos saisin jonkinlaista osviittaa, mitä kautta lähtisimme asiaa selvittämään. Terveyskeskuslääkärillä ei juuri ollut neuvoja antaa. Kokemukseni mukaan olen sitäkin kautta apua saanut, kunhan olen osannut yksilöidä, mitä apua tahtoisin. Siihen pyydän neuvoanne.
Vastaus
Kirjoituksesi perusteella pojallasi saattaa olla viivästynyt unijakso, mutta taustalla voi olla paljon muutakin. Suvussa esiintyvien sairauksien takia suosittelen tehtäväksi myös laajan koko yön unipolygrafian. Polygrafian yhteydessä tulisi tehdä myös jatkuva EKG- ja syke sykkeeltä verenpainemittaus, jotta eri asioiden keskinäisestä yhteydestä saadaan selvyys. Syke sykkeeltä mittauksessa saadaan yön ajalta yli 30 000 verenpainemittausta (jokaiselta sydämen lyönniltä). Samalla saadaan käsitys myös mahdollisista unenaikaisista sydämen rytmihäiriöistä. Myös geneettisten tutkimusten tekeminen voi olla perusteltua. Periytyvyydestä saadaan lisäselvyyttä tarkalla sukuselvityksellä. Väestöliitossa on tältä alueelta hyvää asiantuntemusta. Ongelman hoitosuunnitelma voidaan tehdä, kunhan asiasta saadaan parempi selvyys.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren levoton yöuni
Iltaisin menen nukkumaan viimeistään klo 22.30 ja yritän saada unen päästä kiinni, mutta uni ei tule. Saatan pyöriä sängyssä jopa neljä tuntia eikä mikään tunnu auttavan. Kun viimein nukahdan, nukun levottomasti (saatan potkia, huitoa käsillä tai mumista), ja aamulla on väsynyt olo vaikka nukkuisin kahdeksan tuntia.
Lääkärille en tahtoisi mennä, koska minulle on tehty suuntaa antava testi, jonka mukaan minulla olisi keskivaikea masennus. Itselläni ei ole stressin aiheuttavia tekijöitä tms. Terapiani tulee loppumaan keväällä, koska olen saanut sen avun, minkä tarvitsinkin masennukseen. Mitä siis voisin tehdä? Onko terveyskeskuksen lääkärillä käynti ilmainen? Olen 16-vuotias.
Vastaus
Unihäiriösi syy tulisi ehdottomasti selvittää. Kyseessä voi olla toisaalta viivästynyt unijakso, jossa aivojen sisäinen kello jätättää merkitsevästi. Kuvaamasi levoton yöuni ja huitomisesi eivät ole tyypillisiä painajaisunissa. Ne eivät myöskään sovi tavalliseen unissakävelyyn eivätkä kauhukohtaukseen. Kyseessä voi olla myös REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö, joka on kuitenkin varsin harvinainen nuorilla ihmisillä. Kyseessä voi olla myös joku muu harvinaisempi häiriö, joka olisi hyvä selvittää.
Lääkärin huolellinen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeitä. Jos unihäiriön laatua ei voida diagnosoida, tulisi tehdä laaja koko yön EEG-unipolygrafiatutkimus ja samanaikainen kokoyön videonauhoitus unilaboratoriossa. Sinun kannattaa hakeutua terveyskeskukseen ja pyytää, että lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin tarkempiin unilääketieteen erikoislääkärin tai neurologin tutkimuksiin. Oireesi eivät viittaa uniapneaan, joten tavallisesta uniapnean tutkimiseksi tehtävästä yörekisteröinnistä ei ole paljoa apua.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren epileptikon univaikeudet
19-vuotias tyttäreni sairastui epilepsiaan 14-vuotiaana. Lääkityksenä on natriumvalproaatti ja klobatsaami. Tyttärellä on ollut kaksi kohtausta neljän vuoden aikana. Keväällä 2007 alkoivat univaikeudet. Uni ei tullut ja siitä seurasi kohtauspelko. Hän nukkuu tsopiklonin avulla, jota hän on käyttänyt säännöllisesti kesästä 2007. Tyttäreni on käynyt keskusteluissa nuorten psykiatrisella poliklinikalla, mutta siitä ei ollut apua. Tytär on ahdistunut ja stressaantunut. Hän haluaisi eroon nukahtamislääkkeestä, mutta ei onnistu. Lisäksi hänellä on säännöllisiä heikotuskohtauksia ja hän joutuu syömään jatkuvasti. Hän ei ole ainakaan vielä ylipainoinen. Heikotuksen syytä etsitään parhaillaan ja tutkimukset ovat kesken. Heikotus johtuu ehkä natriumvalproaatin haittavaikutuksista. Tytär käy lähihoitajakoulua, mutta pelkää, että ei pysty keskittymään ja jatkamaan opiskelua. Hän asuu Helsingissä siskonsa kanssa. Itse asumme Etelä-Pohjanmaalla. Mikä terapia auttaisi? Vanhemmatkin ahdistuvat jo. Mistä osaisimme hakea oikeanlaista apua, ettei tyttären paras nuoruus olisi jatkuvaa stressiä, pelkoa ja ahdistusta? Tätä rataa hän syrjäytyy.
Vastaus
Tyttäresi unihäiriön syy tulisi ehdottomasti selvittää. Ei ole todellakaan järkevää käyttää samanaikaisesti tsopiklonia, valproaattia ja klobatsaamia, joka on bentsodiatsepiini. Mihin vuorokauden aikaan hänen kohtauksensa ovat tulleet? Mikä on epilepsian syy ja minkä tyyppisiä kohtaukset ovat olleet? Heikotuskohtaus voi olla epileptinen tai se voi johtua myös esim. verenpaineen laskusta. Ottaako hän klobatsaamia vain iltaisin? Aamulla otettuna se voi sotkea vuorokausirytmiä ja väsyttää päivällä. Hän saattaisi hyötyä myös niin sanotusta laajasta unipolygrafiasta. Hänen kannattaa puhua oman neurologinsa kanssa asiasta. On olemassa epilepsialääkkeitä, joita käytetään myös unettomuuden hoidossa illalla otettuna.
» SULJE
Kouluikäisen lapsen univaikeudet
Kyse on 8-vuotiaasta tyttärestäni. Hän ei ole nukkunut ”koskaan” hyvin. Ongelmat alkoivat alkuunsa koliikilla. Vauva ei nukkunut yöllä hyvin ja hänen päiväunensakin olivat työn ja tuskan takana. Kahden vanhana Oona sai ongelmaksi nielurisan, joka tulehtui ja leikattiin vasta kun pahat oireet olivat jatkuneet puoli vuotta. Tämä vaiva häiritsi yöaikaan niin, että kun Oona oli nukkunut 1-2 h, hän heräsi pahaan yskään, jota seurasi oksentelu, ja valvomista yskän kanssa noin 0,5-1,5 tuntia. Siitä lähtien Oona on herännyt 23.30-00.30 ja tallustellut äidin ja isän huoneeseen vaatimaan yösijaa. Hän ei rauhoitu omaan sänkyyn enää yöllä, vaikka hänen vierellään olisi niin kauan, että uni tulee. Hän voi hetkeksi nukahtaa (max 15 minuuttia) ja tulee takaisin vanhempien sänkyyn. Asiaa on yrittänyt selvitellä psykologi perinteisin keinoin (palkitseminen yms.) täysin tuloksetta. Myös kotona on yritetty erilaisia konsteja. Tässä ei ole kyse lapsen ylivallasta. Meillä on vuotta vanhempi toinen lapsi, jonka kanssa ei vastaavia ongelmia ole ollut. Oonan huonot unet vaikuttavat selkeästi koulun käyntiin. Joskus läksyt ovat tavattoman työläitä, kun ajatus ei juokse. Opettajat valittavat, että Oona on unelias aamupäivisin. Tämä vaikuttaa myös perhe-elämään. Kaikki kärsivät sisarusta myöten. Avioliittommekin on koetuksella, koska olemme niin turhautuneita tilanteeseen. Oona menee nukkumaan viimeistään klo 21.00. Aamuherätys on 7.30. Mistä saamme apua? Onko neurologi oikea osoite?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
Parhaiten Oonaa pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämää unilääketieteen erityispätevyys ja hän on hoitanut myös lapsia. Pätevyys kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton sivuille pääsee osoitteesta http://www.uniliitto.fi/
Kouluikäisen nukahtamisvaikeudet voivat olla seurausta varhaisemman lapsuuden unensaantiongelmista.
» SULJE
Nuoren unirytmin siirtyminen
Poikani on pahassa murrosiässä (16 vuotta). Koulu ei innosta yms. Poikani on kärsinyt jo vuosia nukahtamisvaikeuksista, mutta erityisesti nyt kun toisen asteen opiskelu alkoi, aamut ovat aivan mahdottomia. Poika yrittää kyllä mennä nukkumaan, mutta pyörittyään pari tuntia sängyssä yleensä nousee kun uni ei tule. Kun muu perhe nukkuu poika häärää suihkussa, iltapalaa, televisiota, mp3-soitinta ym. kunnes uni vihdoin tulee. Arvata saattaa, ettei aamulla ylösnousemisesta tule mitään. Hän on täysin vetämätön ja erittäin huonotuulinen. Joku kertoi, että tsopikloni voisi olla hyvä ns. lyhytvaikutteinen apu unen saantiin. Mitä mieltä olette? Mielessä on käynyt masennus ym., mutta tämän poika kiistää. Pojan isän suvussa tosin on vahvasti masennusta mm. paapalla ja tädeillä. Voiko masennusgeeni periytyä?
Vastaus
Myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja lyhyillä yöunilla voi olla seurauksia. Kouluterveystutkimuksessa tuli esille, että lyhyillä yöunilla oli yhteys kahdeksasluokkalaisten nuorten oireiluun, kuten päänsärkyyn, ärtyneisyyteen ja väsymykseen sekä oppimisvaikeuksiin ja sitä kautta koulumenestykseen. Myöhäinen nukkumaanmeno voi aiheuttaa masentuneisuutta, mutta myös päinvastainen on mahdollista. Unen puute vaikuttaa muistin toimintaan. Opitut asiat siirtyvät tilapäisestä työmuistista pitkäkestoiseen muistiin silloin, kun ihminen nukkuu. Jokainen tunti, jonka koululainen poistaa unestaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hän muistaa asioita pitkällä tähtäimellä. Lyhyet unet estävät myös laktaatin syntymisen, joka on ilmeisesti aivohermosolujen eli neuronien toiminnan keskeinen energianlähde ihmisen ollessa valveilla. Aivojen energianpuute saa aikaan keskittymiskyvyttömyyttä ja kiukkuisuutta. Jos nukahtaminen menee hyvin myöhäiseksi, syvän unen aikana erittyvän kasvuhormonin määrä jää vähäiseksi ja pituuskasvu hidastuu. Lisäksi univajeella epäillään olevan linkitys diabeteksen syntyyn epäterveellisen ruoan kanssa.
Säännöllinen rytmi on kaiken tärkein. Koululaisten univajeen taustalla voi olla yhteiskunnan muutos, joka on muuttanut elämänrytmin ja lisännyt nykyisen elämänrytmiin iltapainotteisuutta. Työtä, harrastuksia ja virikkeitä on tarjolla ympäri vuorokauden ja lapsista on tullut entistä itsenäisempiä. Tässä on vaarana, että koululainen ei tiedosta omaa väsymystään. Esimerkiksi touhukkuus illalla voi olla selvä väsymyksen merkki. Tästä vastuu pitäisi ollakin vanhemmilla. Paras lääke univajetta vastaan on säännöllinen päivärytmi, jonka perustana pitäisi olla riittävä uni ja liikunta sekä terveellinen ravinto. Jos koululainen ei kykene nukahtamaan ajoissa, vaikka haluaisi, on syytä mennä lääkärin juttusille. Poikasi unettomuuden taustalla voi myös olla viivästynyt unijakso (delayed sleep phase syndrome) on yleinen nuorten unettomuuden syy. Potilaat ovat kyvyttömiä nukahtamaan haluttuna kellonaikana illalla. He valvovat pitkälle aamuyöhön. Mikäli tällaiset henkilöt voivat nukkua seuraavana aamuna pitkään, he heräävät pirteinä. Jos henkilö joutuu heräämään aamulla aikaisin töihin, on hän väsynyt, koska uni on jäänyt riittämättömäksi. Viivästynyt unijakso on tyypillinen esimerkki sirkadisen uni-valverytmin häiriöstä. Tämän tyyppistä unettomuutta voidaan hoitaa "siirtämällä" ihmisen biologinen kello http://www.tietoaunettomuudesta.fi/elimiston-sisainen-kello/ ja sosiaalinen kello samaan haluttuun aikaan. Rytminsiirtoa voidaan nopeuttaa aamulla annettavalla kirkasvalohoidolla sekä tarkkaan ohjelmoidulla unilääkityksellä ja melatoniinilla (pimeähormoni) http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ . Tsopiklonia ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä se vähentää kasvuhormonin tuotantoa ja voivat vaikuttaa haitallisesti oppimiseen. Onnistuneen tuloksen saavuttaminen edellyttää ongelmallisissa tapauksissa unilääketieteen asiantuntijan apua.
Geneettisillä tekijöillä on todettu olevan noin puolessa tapauksista selvä yhteys mielialahäiriön synnyssä. Tutkimuksissa on todettu, että masentuneiden vanhempien lapsilla on 40 prosentin riski sairastua vakavaan masennukseen 20 ikävuoteen mennessä. Syy-yhteydet ovat kuitenkin hyvin monimutkaiset ja kyseessä on todennäköisesti perimän ja ympäristön yhteisvaikutus.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Apu uraohjuksen unettomuuteen
Olen 34-vuotias yrittäjä (ensimmäinen yritys 18-vuotiaana), jolla on jo vuosia ollut ongelmana nukahtaminen. Esimerkiksi tänään menin ”nukkumaan” klo 21.30, ja kun uni ei tullut, päätin tulla etsimään netistä tietoa klo 0.30. Ongelmaani varmasti vaikuttaa se, että yritykseni toimivat liian monella aikavyöhykkeellä: Skandinaviassa, Englannissa ja USA:ssa. Vaikka kuinka yritän hoitaa puhelinkommunikaationi omalta kannaltani mahdollisimman aikaisin (Austin Texas 10AM = 18 PM EET), venyvät ne helposti myöhään Suomen aikaan. Esimerkiksi tällä viikolla pitkä puhelinkonferenssi venyi yli neljätuntiseksi, minkä jälkeen tarvitsen hetken omaa aikaa rauhoittua. Menin nukkumaan klo 22.30, ja kun unta ei ollut tullut klo 00.30 mennessä, päätin surffata netistä tietoa unettomuudesta.
Olen myös vuosia kärsinyt ilmeisesti ”stressivatsasta” tai muusta sellaisesta, sillä esimerkiksi 20 minuutin ruokailun jälkeen tulee aina ns. pikainen wc-tarve ja lopputuloksena on kellertävän vihertävää vettä ja ”sekalaista tuotosta”. Valitettavasti painoni ei ole laskenut, vaan ylittää tällä hetkellä 0,1 tonnia.
Luonnollisesti herään aamulla vasta klo 9.30–10.30 aikoihin vaikka kello on huutanut jo klo 7.00 alkaen, kun unta ei ole vuosikausiin tullut ”ihmisten aikoihin”. Kun saan unesta kiinni, nukun kuin tukki. Johtuuko se univajeesta vai unenlahjoistani, sitä en tiedä. Nukahtaminen tuntuu olevan kuitenkin mielestäni suurin ongelma. Löytyykö Tampereelta apua?
Ja pahoittelut jo tässä vaiheessa siitä että taidan olla ura-ohjuksen prototyyppi, mutta jollainhan talokin on maksettava. Vai onko niin, että laulun mukaan porvari todellakin nukkuu yönsä huonosti?
Vastaus
Olet toiminut yrittäjänä 16 vuoden ajan. Toimenkuvaasi kuuluu matkustaminen, ja joudut tekemään myös pitkiä matkoja mm. Yhdysvaltoihin. Painosi lisääntyminen voi selittyä osaksi kroonisella univajeella, jota sinulla todennäköisesti on. Osa oireistasi viittaa aikaerorasitukseen, toisaalta oireesi viittaavat viivästyneeseen unijaksoon.
Sinun kannattaa todella hakea asiantuntija-apua. Tampereella apua löytynee esimerkiksi Koskikeskuksesta. Tutkimuksina hyötyisit varmasti aktigrafiatutkimuksesta. Siinä pitäisit noin viikon ajan rannekellon tapaista rekisteröintilaitetta toisessa ranteessasi. Kyseisen tutkimuksen ja huolellisen lääkärin haastattelun ja tutkimuksen perusteella voidaan tehdä hoitosuunnitelma. Unilääkkeet (mukaan lukien ns. nukahtamislääkkeet) eivät ole ratkaisu ongelmaasi. Sen sijaan saatat hyötyä pitkävaikutteisesta melatoniinista. Tärkeintä olisi saada vuorokausirytmisi normalisoitumaan.
Jos jatkat samalla tavalla, voi uraohjuksesi lento loppua ennen aikojaan. Vaarana on nimittäin, että sairastut ennen pitkää aikuisiän diabetekseen ja/tai verenpaineesi nousee liikaa, ja kehität verenpainetaudin. Ne voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä. Pienillä elämäntavan muutoksilla voi lentosi jatkua huomattavasti pitempään ja mikä parasta, myös terveydentilasi ja elämänlaatusi todennäköisesti paranisi nykyisestä.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Bentsodiatsepiinivieroitus
Olen 53-vuotias, kohtalaisen ylipainoinen nainen. Koko ikäni olen ollut herkkäuninen. Vuorotyö pahensi asiaa, ja käytin ajoittain uni- ja masennuslääkkeinä doksepiiniä, mirtatsapiiniä ja tematsepaamia.
Kymmenen vuotta sitten perheessämme sattui itsemurhatapaus ja aloin käyttää tematsepaamia 20 mg säännöllisesti ja doksepiiniä 50 mg toisinaan. Viisi vuotta sitten aloin saada rytmihäiriökohtauksia, jolloin syke oli 120-200, yleensä öisin. Loimaan sairaalassa tämä tulkittiin paniikkihäiriöksi ja lääkkeeksi minulle määrättiin essitalopraamia 20 mg aamuisin ja alpratsolaamia 1 mg tarvittaessa kolme kertaa päivässä. Tällä mentiin noin kaksi vuotta, ja elämä oli jokseenkin kauheaa lääkehuurua ja tykytystä, kunnes menin kardiologin vastaanotolle. Hän otti asian vakavasti. Sydämeni tutkittiin. Sain ablaatiohoitoa ylimääräiseen johtorataan ja tilanne korjaantui.
Mutta olin ja olen vieläkin lääkeriippuvainen. Yöksi on pakko ottaa tematsepaamia ja illalla alpratsolaamia - essitalopraamin olen pienentänyt 10 mg:aan, mutta käytän sitä, koska vaihdevuosivaivat ovat todella hankalia mielialan heittoja ja itkuisuutta hormonikorvaushoidosta huolimatta. Nukkumiseni on noin kolmen tunnin pätkä joko alkuillasta tai aamuyöllä. En ole lisännyt rauhoittavien määrää muulloin kuin äärimmäisessä hädässä yhdellä, kun on toista viikkoa valvonut putkeen.
Onko mitään mahdollisuuksia vierottua jotenkin näistä nykyisistä unilääkkeistä, koska niillä ei ole tehoa? Olenko tuomittu unettomuuteen loppuiäkseni? Kaikki yleiskonstit on käytetty. Paniikkihäiriötä en tunne sairastavani nyt enkä aikaisemminkaan. Nyt minulla on lääkevieroituksesta johtuvia oireita, ja ennen sydänkorjausta oli tykytystä ja sen pelkoa. Olen täysin masentunut ja uupunut tähän tilanteeseeni, ja tunnen vanhenevani ennen aikojani – muisti, keskittyminen ja aloitekyky ovat nollassa.
Vastaus
Unettomuutesi taustalla voi olla useita eri syitä. Unettomuus on alkanut psyykkisestä traumasta. Sinua on hoidettu myös paniikkihäiriöksi diagnosoitujen oireiden takia. Sen hoitona on ollut essitalopraami, joka onkin tarkoituksenmukainen paniikkioireiden lääke. Käytät edelleen myös alpratsolaamia. Alpratsolaami on erittäin voimakas bentsodiatsepiini. Se on tietyllä tavalla “liiankin hyvä” ahdistuslääke. Siihen kehittyy erittäin helposti riippuvuus, ja alpratsolaamin lopettaminen on usein erittäin vaikeaa.
Annosta täytyy pienentää asteittain ja hitaasti. Mikäli se lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla voimakasta ahdistusta, vapinaa, flunssan tapaisia oireita, sydämen tykytystä jne. Sinällään nämä vieroitusoireet eivät ole vaarallisia, mutta varmasti kiusallisia. Onneksi ne menevät yleensä ohi muutamassa päivässä tai 1-2 viikossa sen jälkeen, kun lääke on kokonaan lopetettu.
Sinun kannattaisi kyllä harkita alpratsolaamin lopettamista. Essitalopraami on tässä suhteessa huomattavasti parempi vaihtoehto. Tematsepaami tulisi myös asteittain lopettaa. Sekin on bentsodiatsepiini, joskin heikompi kuin alpratsolaami. Unta parantamaan voidaan käyttää tarvittaessa pitkävaikutteista melatoniinia tai jotakin muuta unta parantavaa lääkitystä. Hyötyisit varmasti myös kognitiivisista unettomuuden hoitomenetelmistä. Voit kysyä sellaisista omalta lääkäriltäsi.
Ennuste ei vaikuta kohdallasi huonolta, päinvastoin. Olet jo ottanut askeleita eteenpäin kirjoittaessasi ja tunnistaessasi ongelmasi. Koska olet siis ilmeisesti ylipainoinen, on myös uniapnea mahdollinen. Mikäli joku on maininnut sinulla olevan nukkuessasi hengityskatkoja, ja mikäli joudut käymään öisin ainakin 2-3 kertaa virtsalla, on se hyvin mahdollinen. Siinä tapauksessa tulisi sinulle tehdä myös koko yön unirekisteröinti asian selvittämiseksi.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Uniapnealle altistavat tekijät
Olen sairastanut interstitelliä kystiittiä (IC) noin 17-vuotiaasta. Sairaus tosin diagnosoitiin vasta seitsemisen vuotta sitten. Olen nyt 44-vuotias nainen. Sairauteni laatu on erittäin paha, sillä mitkään tänä aikana kokeillut hoidot eivät ole tehonneet (huuhtelu, venytys ja eri lääkkeet). Päivisin selviän tulehduskipulääkkeillä ja satunnaisella hyroksitsiinihydrokloridilla, mutta yöt ovat aivan kammottavia. Menen yleensä nukkumaan n. klo 23 ja ensimmäiset 2-3 tuntia nukun suhteellisen hyvin. Sitten viimeistään aamukahdesta alkaen nousen vähintään kerran tunnissa käydäkseni vessassa. Nukahdan pätkittäin tai en juuri ollenkaan, joka tapauksessa uni on levotonta ja olen aamuisin hyvin väsynyt. Noin parin vuoden ajan yöt ovat pahentuneet entisestään, ja itse ajattelen sen johtuvan masennuksesta ja epätoivon tunteesta. Tavalliset unilääkkeet vaikuttavat siten, että olen ihan yhtä takkuinen aamulla, kuin jos en olisi nukkunut. Samoin vaikuttaa hydroksitsiinihydrokloridi. Mistähän löytyisi apu - melatoniinista?
Vastaus
Joudut käymään öisin useita kertoja virtsalla. Tämä voi liittyä perussairauteen, mutta lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve voi johtua myös esimerkiksi uniapneasta. Mikäli joudut käymään ainakin kolme kertaa yössä virtsalla, tulisi myös uniapnean mahdollisuus huomioida ennen kuin yövirtsaamisen tarve laitetaan vain interstitellin kystiitin lukuun. Tärkeimpiä uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ylähengitysteiden ahtaus (pieni leuka, suuret nielurisat, ahdas nenä, paksu kaula tms.) ja keskivartalolihavuus. Onko kukaan maininnut, että sinulla olisi unenaikaisia hengityskatkoja? Unilääkkeet tai hydroksitsiinihydrokloridi eivät ole ratkaisu ongelmaasi. Ehdotan, että selvitytät, voisiko sinulla olla uniapnea. Jos se voidaan sulkea pois, saattaisit hyötyä melatoniinista ja mahdollisista masennuksen hoitoon tarkoitetuista, unta parantavista lääkkeistä pieninä annoksina.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Ulos unettomuuskierteestä
Olen viisikymppinen mies, ja unihäiriöideni historia on seuraavanlainen: Kuudesta seitsemän vuotta sitten, ehkä jo aikaisemmin, menin keskussairaalan ensiapuun hyperventiloinnista (jota en tietysti aikaisemmin ollut kokenut, enkä tiennyt mikä minua vaivaa). Siellä kertoessani lääkärille, että kaikki on hyvin, kiirettä vain pitää työelämän suhteen ja aamulla olisi lähtö Afrikkaan, lääkäri määräsi sekoituksen amitriptyliiniä ja oksatsepaamia, ja sitä sitten olen käyttänyt tähän syksyyn asti. Oksatsepaamista olen joka vuosi pitänyt parin kolmen kuukauden paussin, mutta amitriptyliinin suhteen yksikin yö ilman lääkettä aiheutti totaalisen unettomuuden - ei siis sekuntiakaan, näin ainakin luulen. Alkoholin suhteen olen ollut suurkuluttaja, ja tämän sekoituksen totesin myös hyväksi krapulalääkkeeksi, jota käytin krapula-aamuina tuplaamalla annoksen. Alkoholi on mielestäni ollut tuurijuoppouden tasolla, jossa kahdesta kolmeen päivään kestävä ”putki” on kerran kuukaudessa. Sen haittavaikutukset ovat olleet lähinnä sosiaalisia ja henkisiä masennuksia.
Koko elämäni ajan olen ollut tietynlainen työnarkomaani. Kenellekään en ole ollut hommissa 15 vuoteen, vaan minulla on yhden hengen firma, jolla tällä hetkellä menee ehkä paremmin kuin koskaan. Aina olen työjuttujeni suhteen ollut etuoikeutetussa asemassa ja saanut valita hommani sekä tehnyt mielenkiintoisia projekteja. Projekteja on kyllä niin paljon, että tuntemani ihmiset aina ihmettelevät, kuinka yksi ihminen ehtii kaiken tämän tekemään. Koko elämäni olen ollut hyvässä fyysisessä kunnossa. Harrastuksenani on jäätikkövaellus, minkä johdosta viime kesänä kuntoni oli miltei maratooniluokkaa. Äärimmäinen fyysinen rasitus (seitsemän tunnin hiihtolenkit viime talvena) ovat olleet ainoa ”pääni tyhjennysharjoitus” ja alkoholiputken korvike.
Tämä syksy on ollut ehkä kiireisin, mutta myös antoisin, työelämässäni. Mutta syksyllä päätin lopettaa itsenäisesti amitriptyliinin käytön, sillä en oikein ollut saanut lääkäreiltä (terveyskeskuksessa) ohjeita, miten sen käyttö lopetetaan. Vähensin ensi puoleen, sitten pari kuukautta, ja sitten kuukauden päästä kokonaan pois. Siitä seurasi tietysti unettomuusongelmia. Korvasin sitä tuplaamalla oksatsepaamin ja lisäksi normaalia vielä enemmän alkoholia. Sain tilanteen mielestäni kontrolliin, jolloin alkoholin käyttö oli sillä tasolla mitä jo vuosia, ehkä huomattavasti vähemmän. (suunta on pitkällä aikavälillä viiden vuoden aikana ollut vähenevä)
Eli tilanne oli nyt siis samassa kuin alun perin, mutta ilman amitriptyliiniä - sain epäsäännöllisesti joskus nukuttua jopa kuusikin tuntia putkeen (yleensä kyllä nukahdan, mutta herään 4 tunnin päästä). Nyt olen ollut ilman amitriptyliiniä ehkä neljä kuukautta. Kaksi kuukautta sitten päätin lopettaa alkoholin käytön, ja nyt kahden kuukauden aikana olen kaksi kertaa ottanut alkoholia. Noin kaksi kuukautta sitten tilanteeni oli suhteellisen normaali, eli kahden päivän känni, kuitenkin takana miltei kuukausi ilman yhtä keskiolutta, nyt viikko sitten yksi normaali sivistynyt viini-ilta ystävien kanssa, ja sen jälkeen ei keskiolutta (yleensäkään en juo näiden putkien välissä).
Kuukausi sitten päätin lopettaa tupakan polton, ja olen ollut nyt polttamatta neljä viikkoa, siis ilman yhtään savuketta. Samanaikaisesti kuukausi sitten pudotin sen oksatsepaamin. Kaksi viikkoa olen ilman nikotiinia, alkoholia, amitriptyliiniä ja oksatsepaamia hemmetinmoisen kiireen ja työrumbaan keskellä (stressi ei mielestäni ole kuitenkaan mitään ahdistavaa - päinvastoin työteho on ollut huikea, kun ei nuku kuin kaksi kolme tuntia vuorokaudessa). Aloitin myös lenkit nukkuakseni paremmin, hyvin varovasti kyllä, sillä olen jatkuvassa univelassa. Kaksi viikkoa sitten aloitin oksatsepaamin käytön ja väsymys on sitä luokkaa, että en oikein kunnon lenkkiä saa tehtyä, mutta olen yrittänyt kävellä.
Nyt tilanne on sellainen, että kun otan kaksi kappaletta 15 mg oksatsepaamia, nukun sillä tunnin tai kaksi. Herään lukemaan, otan yhden oksatsepaamin ja nukun tunnin tai kaksi, korkeintaan kolme. Olen yrittänyt nukkua päivällä tunnin, jos siihen on aikaa. Nyt kunto alkaa mennä lujaa alaspäin, ja päivän jaksaminen on vaikeaa (töitäni en voi vähentää, eivätkä ne edelleenkään ole stressi, mutta kun päällä työnsä tekee, työteho on selvästi laskenut). Silti eilen juoksin kolmen kilometrin lenkin, jonka minulle pitäisi olla kuin lakupätkän syönti, mutta se oli raskas, enkä nukkunut yhtään paremmin. Nyt heräsin kahden tunnin unien jälkeen, ja alan olla vähän huolestunut tilanteestani – mutta en edelleenkään ahdistunut. Homma on mielestäni hanskassa stressitasolla, enkä ole liiemmin kärttyinen.
Mutta homma luisuu kovaa vauhtia hanskasta. Minulla on nyt vähintäänkin kahden kuukauden univelat. Juuri äsken otin kaksi amitriptyliiniä (ensimmäiset ehkä neljään, viiteen kuukauteen) ja kaksi oksatsepaamia (siis entisen normaalin annoksen). Haluaan tietää, heräänkö taas kahden tunnin kuluttua, kun ensin olen lukenut pari tuntia. Nyt en kuitenkaan haluaisi viedä tätä takaisin entiseen. Tilanne alkoholin kanssa on ok. Ei se juomattomuus ole oikein koskaan ollut todellinen ongelma. Se on ollut ennemminkin päätösten asia. Kuukausi sitten en käyttänyt nikotiinia (se siis alkoi silloin) ja nikotiinia en tule enää käyttämään. Alkoholi saa mielestäni jäädä pois, koska se vaikuttaa unihäiriöihin ja tekee tupakantuskasta moninkertaisen. Mutta miten tämä muu kemia? En halua aloittaa amitriptyliiniä uudestaan ja haluan oksatsepaaminkin pois.
Nyt alamäki on kuitenkin nopeasti kiihtyvä ja unettomuuskierre pahenee. Jotain neuvoa kaipaan ja äkkiä. Ensimmäisiä rintakipuja on jo ilmennyt, mutta en tietenkään voi olla varma, mistä ne johtuvat, ehkä punttisalilta, jonka olen kevyenä myös aloittanut pienen tauon jälkeen. Nyt pitäisi laittaa tämä mies oikeille raiteille. Itse olen valmis mihin tahansa ”uhrauksiin”. Motivaatio on edelleen kova eikä sen pettämisestä vielä näy merkkejä, mutta pettää sekin aikanaan.
Toivoisin todellakin sinun ottavan yhteyttä mahdollisimman pian. Vaikka olenkin aina sanonut, että ei minua murra mikään, en koskaan olettanut, että nämä murtovarkaat tulevat sisältä päin, ja sinne en ole saanut asennettua turvajärjestelmää. Selkäänpuukottajille olen aina sanonut, että antaa mennä vain - jokainen isku menee vanhaan reikään ja siellä se ei edes satu.
Vastaus
Olet oikeassa siinä, että sinun on korjattava elintapojasi päästäksesi uniongelmistasi. Antamiesi tietojen perusteella puutteellinen unihygienia on ollut syy uniongelmiesi syntyyn ja bentsodiatsepiinilääkitys (oksatsepaami) osaltaan lisännyt ongelmia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jonka terveys riippuu siis kaikkien osa-alueiden tasapainosta.
Kerroit olevasi työnarkomaani, ja tämä tarkoittanee sitä, että aivosi kuormittuvat pitkien työpäivien aikana liikaa. Illalla, kun vireystason pitäisi laskea ja elimistön valmistautua uneen, aivosi työskentelevät vielä aktiivisesti, ja nukahtaminen vaikeutuu. Tällöin tarvitset kemiallista apua nukahtamiseen, jotta ehtisit edes jonkin pituisille yöunille ennen seuraavaa työpäivää. Pitkään käytettyinä monet lääkeaineet muuttavat unen rakennetta, ja näin syntyy helposti noidankehä.
Alkoholin tiedetään heikentävän unen laatua runsaasti nautittuna. Lasi viiniä illalla voi rentouttaa mukavasti, mutta suurempi määrä varmaankin kostautuu katkonaisena yöunena.
Liikunta on riittävän levon ja terveellisen ruokavalion ohella tärkeä tekijä päivittäisessä jaksamisessa ja stressin hallinnassa. Raju liikunta on sijoitettava päiväsaikaan, ei myöhempään kuin kolmisen tuntia ennen nukkumaanmenoa, koska sekin lisää kehon aktiviteettia ja siirtää luonnollista nukahtamista myöhäisemmäksi. Ilta-aikaan sopii vaikka rauhallinen iltakävely tai jokin rentouttava liikuntamuoto, esimerkiksi jooga.
Oksatsepaami on bentsodiatatsepiini, johon syntyy helposti ja nopeasti psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. Vieroitusoireina on mm. ahdistuneisuus, masennus ja unettomuus. Bentsodiatsepiineille on tyypillistä se, että käytön lopettamisen jälkeen oireet saattavat tulla takaisin alkuperäistä voimakkaampina. Vierotusoireet voivat tulla pitkänkin ajan kuluttua käytön lopettamisesta - joka tapauksessa oksatsepaamia pitäisi käyttää hyvin lyhyen aikaa, korkeintaan muutaman kuukauden, ja sen käyttö on syytä lopettaa asteittain juuri niin kuin olet tehnytkin.
Apu ongelmiisi löytyy unihygienian asteittaisesta remontista. Tässä voit saada apua ja tukea koulutetulta unihoitajalta, jolla on myös käytännön asiantuntevuutta. Amitriptyliini kannattaa lopettaa myös vähitellen, mutta ehkä vielä alkuvaiheessa tarvitset sitä muutoksen tukena.
Koska sinulla on ollut sydänperäisiä oireita, olisi paikallaan myös lääkärintarkastus, jotta varmistettaisiin se, ettei sinulla ole muita fyysisiä sairauksia.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kroonisen unettomuuden hoito
Olen 46-vuotias mies. Olen kärsinyt aamuyön heräämisistä jo reilun kymmenen vuoden ajan. Herään yleensä aamuyöllä 3-5 aikoihin, tunnen itseni virkeäksi ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Jos seuraavana päivänä on tiedossa jotain tärkeää (palaveria, matkustamista aikaisin tms.), on aamuyön herääminen kaikkein todennäköisintä. Vapaa ajallakin saatan heräillä aamuyöstä, mutta silloin minulla on mahdollisuus odotella unta ja nukkua aamulla sitten pidempään.
Unta tarvitsen 7-8 tuntia virkistyäkseni. 6 tuntiakin menettelee, jos se on ollut hyvänlaatuista unta. Illalla nukahtamisessa ei ole ollut mitään ongelmia.
Matkustan työni vuoksi paljon. Tänä vuonnakin tähän mennessä jo yli 100 matkavuorokautta. Matkoilla nukkuminen on kaikkein vaikeinta.
Reilu vuosi sitten osallistuin uuden unilääkkeen unitutkimukseen. Ajatuksenani oli, että saisin näin kokemusta unilääkkeestä. Pahaksi onneksi sain kuitenkin lumelääkkeen. Psykiatri kirjoitti minulle kuitenkin reseptin (tsopikloni) kokeiluksi ja tilapäiseksi avuksi. Kokeilin niin, että jos heräsin aamuyöllä ja en saanut unta, nappasin puolikkaan tabletin. Pian huomasin, että minähän pärjään myös neljäsosalla. Tällä tavalla olen toiminut kohta vuoden verran. Keskimääräisesti lääkkeen kulutukseni on ollut n. 2-3 neljäsosa tablettia viikossa. Välissä on ollut viikkoja, etten ole ottanut lääkettä ollenkaan. Tämä menettely on sopinut minulle erittäin hyvin. Elämänlaatuni on parantunut. En ole myöskään tullut mielestäni millään tavoin riippuvaiseksi ko. lääkkeestä. Neljäsosa tablettia tehoaa edelleen.
Minulla ei ole muita lääkityksiä kolesterolilääkitystä lukuun ottamatta. Olen hyväkuntoinen. Peruskuntoa pidän yllä hölkkäämällä ja hiihtämällä n. 3 kertaa viikossa tunnin ajan kerrallaan. Alkoholin käyttöni on mielestäni kohtuullista, korkeintaan 4 annosta kerralla pari kertaa kuukaudessa. En tunne itseäni masentuneeksi, vaikkakin olen luonteeltani enemmän ”mollivoittoinen”.
Nyt lääkkeeni on kuitenkin loppumassa. Haluaisin jatkaa lääkkeen käyttöä ”hätävarana” edelleenkin, vielä vähemmässä määrin kuin nyt. Arvaan, että te lääkärit suosittelette käytön lopettamista kokonaan ja luonnollisesti näin olisi parempi. Melko varmasti kuitenkin entisenlainen kituuttaminen tulee jatkumaan ilman lääkettä. Mitä mieltä olet tilanteestani?
P.S. Osallistun uudelleen unilääkkeen tutkimukseen. Edellisen tutkimuksen psykiatri otti yhteyttä ja kertoi tästä mahdollisuudesta. Nyt saan oikeaa lääkettä.
Vastaus
Neljäsosa tsopiklonia ei todennäköisesti aiheuta mitään haittavaikutuksia. Kuitenkin annos on niin pieni, että voisit hyvin pärjätä ilman sitäkin. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Kun tämä uusi unilääketutkimus loppuu, kannattaa keskustella psykiatrin kanssa eri vaihtoehdoista.
» SULJE
Perinteisen unilääkkeen käytön lopettaminen
Olen 31-vuotias nainen. Uniongelmani alkoivat talvella 2007. Olin synnyttänyt elokuussa 2006 esikoiseni. Katkonaiset yöt vauvan kanssa ja siitä aiheutunut valtava väsymys tuntuivat hyvin raskaalta. Kun jouduin lapsen allergiaepäilyjen takia lopettamaan imetyksen tammikuussa 2007, alkoivat ongelmat. Nukahdin kyllä hyvin, mutta uni katkesi 3 tuntia kestettyään ja en välttämättä nukahtanut takaisin. Olin selvästi asiasta ahdistunut. Itse unettomuus aiheutti myös jonkinlaista kauhuntunnetta, koska olen koko muun elämäni ollut todella hyvä nukkuja ilman yöllisiä heräämisiä jne. Olen saanut hoidoksi mirtatsapiini -lääkettä (puolikas tabletti) ja nukahtamislääkettä ja ensimmäinen hoitojakso kesti helmi-toukokuun 2007. Nukuin tuon ajan hyvin, 8-9 tuntia pitkiä öitä.
Lääkkeen lopetuksen jälkeen nukuin noin 6-7 tuntia yössä puolen vuoden ajan. Tuolloin luulinkin, että ongelma on voitettu ja unentarpeeni olisi vakiintunut noin 6,5 tuntiin.
Mutta ongelmat alkoivat uudestaan 2008 talvella, josta lähtien olen käyttänyt jälleen pelkkää mirtatsapiinia puolikkaan yössä. Se tehoaa. Olen kuitenkin kokeillut kesäkuussa ja nyt uudestaan olla muutaman viikon ilman lääkettä, mutta muutamassa viikossa päädyn jälleen tilanteeseen, jossa yöuneni on katkonaista ja ajoittain myös melko huonolaatuista. Saan nukuttua noin 5 tuntia niin, että ensin nukun 3 tuntia ja sitten 2. Aamulla olen väsynyt.
En tiedä varmaksi, eikä taida tietää lääkärikään, mikä on vaivani nimi, mutta jonkinlaisesta lievästä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on ollut puhetta. Vaikka lääke on tehonnut hyvin, olen toivonut luonnollisesti pääseväni siitä eroon, sillä haaveissani olisi toinen lapsi. Uniongelma vain on siitä kiusallinen, että kun en varmaksi tiedä, mikä sen aiheuttaa, en pysty kaikkiin asioihin vaikuttamaankaan. Voiko olla niin, että elimistöni on vain yksinkertaisesti lapsen saatuani joutunut liian lujille ja hormonimyrskyyn eikä ole vieläkään löytänyt omaa tasapainoaan. Masentuneeksi en itseäni muuten tunne. Toki turhautuneeksi välillä, sillä olen vielä lapsen kanssa kotona ja toisaalta itseni toteuttamisen tarve on suuri. Olen myös aika kova stressaantumaan. Arvomaailmani on kuitenkin se, että haluaisin olla lapsen varhaislapsuuden kotona, jos se vain jotenkin onnistuu. Nyt koetan löytää itselleni apua erilaisista rentouttavista hoidoista ja liikunnasta. Mielessä on kuitenkin kysymys siitä, meneekö tämä vain huonommaksi koko ajan. Olen kuitenkin saanut itse lääkkeestäkin itselleni jollakin tavalla ahdistavan asian. En haluaisi olla lääkkeen ”orja”, jos vain muita keinoja löytyisi. Mitä ne voisivat olla? Onko jotain hoitoja, jolla esim. stressihormonien tasoon voidaan vaikuttaa, jos kyse ei ole pelkästään ahdistuneisuudesta, johon käytetään avuksi tuota mirtatsapiinia. Kuinka kauan on turvallista yrittää ilman lääkettä tavallista lyhyemmillä ja katkonaisemmilla yöunilla? Haluaisin oppia myös rentoutumaan ilman mirtatsapiinia. Nyt kokeilussa ovat mm. piikkimatto ja saunominen. Saan myös keskusteluterapiaa. Oman identiteetin vahvistaminen kiltin tytön -syndrooman jäljiltä on käynnissä.
Vastaus
Jos käyttämäsi mirtatsapiinin tabletin vahvuus on 15 mg, tarkoittaa ½ tabletin annos, että otat sitä 7.5 mg illalla. Se on tutkimusten mukaan oikea annos hoidettaessa unettomuutta. Mielialahäiriön (depressio) hoidossa tarvitaan suurempia annoksia. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja unihäiriöt häviävät, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken, voivat unihäiriöt palata. Kyseessä voi olla myös psyykkinen vieroitusunettomuus. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle.
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä on joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon. Tarkista elintapasi. Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. Älä syö iltaisin liian raskaasti. Älä mene nukkumaan nälkäisenä. Noudata säännöllistä unirytmiä. Käsittele huolet päivällä tai illalla. Vältä liian pitkään nukkumista. Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta. Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
» SULJE
Kivun aiheuttaman unettomuuden hoito
Olen 35-vuotias nainen ja kärsin lepoa antamattomista yöunista. Olen aina ollut vilkas unien
näkijä, mutta 1,5 vuotta sitten alkaneet fyysiset kivut ja säryt, joita ei vielä pystytty diagnosoimaan, ovat vain pahentaneet ja vaikeuttaneet tilannettani. Nukkumaanmenosta on tullut painajainen, koska tiedän jo etukäteen, etten saa nukkua rauhallista ja hyvää yötä. Yöni on levoton, koska heräilen monta kertaa kipujen ja voimakkaiden unien takia. Aamuyöstä kun vielä väsyttää, alkaa selkää särkeä skolioosin takia ja yön aikana nähdyt, usein ahdistavat, unet pyöriä mielessä. Aamulla ylösnoustessa on kankea, ärtynyt ja uupunut olo. Nyt koen tarvitsevani apua parempien öiden takaamiseksi, varsinkin kun kärsin myös päivällä selvittämättömistä kivuistani ja tarvitsen energiaa perheen parissa toimimiseen.
Vastaus
Kun kipu on tekijä joka häiritsee unta, on tärkeätä miettiä sopivinta kivun hoitoa. Joskus kipu muuttuu pysyväksi, jolloin siihen vaikuttavat alkuperäisen sairauden tai vamman aiheuttaman kudosvaurion laajuus ja akuutin kivun voimakkuus, mahdolliset leikkauskomplikaatiot ja myös potilaan henkiset voimavarat kiputilan syntyessä. Kauan kestävä voimakas kipu aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, jotka voivat saada aikaan sen, että kipu jää päälle. Siksi kivun hoito on tärkeää. Mahdollisuuksia on periaatteessa monenlaisia, mutta kipulääkkeeksi on valittava sen verran pitkävaikutteinen valmiste, että teho riittää koko yön ajaksi. Jotkin uusimmista kipulääkkeistä ovat liiankin pitkävaikutteisia, ja päiväannos kasvaa herkästi suureksi. Yöajan kivun hoitoon ovat usein tehokkaimpia keskipitkävaikutteiset lääkkeet tai hitaasti imeytyvät valmisteet. Käänny lääkärisi puoleen kivunhoitoon liittyvissä asioissa. Vaikean kivun hoito kuuluu erikoislääkärille. Kivusta voi kehittyä helposti myös unettomuutta ylläpitäviä noidankehiä, joihin pelkkä kivun hoito ei riitä, vaan tarvitaan myös unen hoitoa. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Ahdistuneille on tyypillistä, että he näkevät paljon unia ja pitkäaikaisessa masennuksessa painajaisunet ovat tavallisia. Mielestäni tärkeintä olisi nyt löytää lääkäri, jonka ammattitaitoon koet pystyväsi luottamaan ja lähteä purkamaan vyyhteä hänen kanssaan.
Ystävällisin terveisin,
Markku Partinen
» SULJE
Parisuhde syynä unettomuuteen
Asun täällä Lapin korvessa Enontekiöllä. Olen 58-vuotias naishenkilö. Olen kärsinyt unettomuudesta monta vuotta. Jännitän melkein kaikkea. Mies on täältä kotoisin. Tapasimme Helsingissä 30 vuotta sitten. Hän on äkkipikainen ja huutaa minulle välillä pienistä asioista. Olen harkinnut pitkään eroa. Meillä on tyttö, joka on ollut jo 11 vuotta pois kotoa. Hän sairasteli vakavasti nuorempana. Nyt minulla on käytössä essitalopraami 10 mg satunnaisesti ja luonnonlääke Sedonium, mutta ne eivät ole erityisesti auttaneet. Mikä neuvoksi?
Vastaus
Kysymyksestäsi välittyy pettymys parisuhteestasi. Ongelmat parisuhteessa johtavat usein unihäiriöihin. Unettomuuden hoidossa on hyvä saada elämän perusasiat kuntoon. Hyvät ystävyyssuhteet, säännöllinen elämänrytmi, riittävä liikunta ja liiallisen stressin välttäminen ovat unettomuudesta kärsivälle tärkeitä asioita. Unettomuus voi hävitä, kun henkinen ja fyysinen tasapaino on saavutettu. Kertomasi viittaa myös masentuneisuuteen. Se voi olla jonkinlaisena osatekijänä unettomuuteesi. Sinun kannattaisi käydä oman lääkärisi luona, että hän voi selvittää asiaa tarkemmin. Ennen pitkäaikaisen unettomuuden hoidon aloittamista on tunnistettava unettomuuden syy ja arvioitava sen perusteella unettomuuteen sopiva hoitokeino. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle, häneltä saisit apua ongelmasi ratkaisuun.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Melatoniini vaihtoehto perinteisille unilääkkeille
Ensimmäisenä tahtoisin kysyä, mikä on kun käyn nukkumaan, koen kovaäänisen säpsähdyksen ja herään ja säikähdän. Tiedän, ettei mitään ääntä ole, mutta olo on kauhea kuin olisi saanut sähköiskun ja pomppaan ilmaan. Tämä sama on veljilläni ja puolisollani. Tahtoisin tietää mistä tämä johtuu.
Nyt sitten omaan uniongelmaani, jonka olen yrittänyt koota mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki alkoi vuosi sitten, kun minulle laitettiin hormonikierukka ja samanaikaisesti lopetin tupakan polton 27 vuoden jälkeen varenikliinilla, jota käytin 2 kuukautta. Olen nyt 42-vuotias nainen. Aloitin aktiivisen liikunnan vuosi sitten. Kävelen joka päivä vauhdikkaasti 12 km. Vuosi sitten syyskuussa aloin viettämään unettomia öitä eli nukuin 2-4 tuntia yössä. Kuusi viikkoa kärsittyäni elämä hajosi ja hakeuduin lääkäriin, kun vaan itkin. Lääkäri totesi, että minulla oli paniikkihäiriö ja sain siihen diatsepaamia 5 mg ja tsopiklonia 7,5 mg. Kuukaudessa elämä tasaantui ja sain uneni takaisin.
Viime keväänä olin lentokentällä ja sain paniikkikohtauksen. Otin diatsepaamia ja se meni ohi. Kesäkuussa aloin potea migreeniä joka ilta (6 päivää) ja yöllä en enää nukkunut, joten otin puolikkaan unitabletin ja nukuin hyvin loppu yön. Kesäkuun lopussa poistin kierukan, jotta migreeni poistuisi ja niin on käynyt.
Sain heinäkuussa uudestaan paniikkikohtauksen ja hakeuduin lääkäriin, kun en ollut edes nukkunut pariin viikkoon ja tsopkloni 7,5 mg ei enää tehonnut. Hän sanoi, että ota kaksi ja määräsi vaihtoehdoksi unilääkkeen oksatsepaami 15mg 1-2 illassa (jota en ole käyttänyt). Hän myös totesi, että poden masennusta. Itse en koe olevani masentunut, koska olen aktiivinen ja höppöttelen ihmisten kanssa. Kotona leivon ja teen kaikki kotityöt niin kuin ennenkin. Mielestäni diagnoosina masennus on väärä. Ahdistunut olen kerran kuussa, joka ei liity kuukautisiin, jotka ovat normaalit. Tällä hetkellä käytän valeriaanaa nukkumiseen ja olen alkanut syömään E-epaa 2000mg päivässä ja kuukausia sitten B-vitamiiniä, jossa on kaikki B-vitamiinit. Menen nukkumaan joka ilta klo 22 ja herään 07. En kuorsaa ja olen 176 cm ja 65kg eli normaalipainoinen. Vessassa käyn, jos herätessä tuntuu, että join liikaa vettä yötä vasten. Vaihdevuodet eivät ole vielä kyseessä, mikä on myös tutkittu. Levottomia jalkojakaan ei ole. En ole stressaantunut.
Mitä neuvoksi? En tahtoisi syödä unilääkkeitä lopun elämääkään kausittain. Olisiko melatoniinista minulle apua? Nukahtaminen on vaikeata ja herään monta kertaa yössä ja valvon lisää. Mitä tekisin? Olisiko neuvoa tällaiselle iloiselle positiivisesti ajattelevalle 4 lapsen äidille?
PS. En käytä alkoholia. Pyrin jättämään kaikki asiat yöpöydälle, kun menen nukkumaan. Avioliitto toimii hyvin.
Vastaus
Nukahdusvaiheen säpsähdykset ja sensoriset tuntemukset ovat tavallisia ja niitä esiintyy 60–70 prosentilla väestöstä. Lyhyet äkilliset raajojen lihasnykäykset ovat normaaliksi laskettavia ilmiöitä. Tila voi ilmetä myös putoamisen tunteena, kuumoituksena, kutinana, päänsisäisen äänen, kivuttoman räjähdyksen tai välähdyksen elämyksenä tai lyhyenä hallusinatorisena unikuvana. Stressi, kova liikunta ja kofeiinin runsas käyttö voivat lisätä oireita. Joskus toistuvat jokailtaiset oireet johtavat nukahtamispelkoon tai univajeeseen. Tämä on kuitenkin aivan vaaraton ilmiö.
Unettomuutesi syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Masennus diagnoosista sinun kannattaisi vielä käydä juttelemassa oman lääkärisi luona. Masennukseen liittyy usein myös unettomuutta. Tähän liittyy nukahtamisvaikeuksia sekä liian aikaisin heräämisiä tai unen katkonaisuutena. Tyypillisessä aamuyön unettomuudessa kärsivä ihminen ei varhain herättyään saa enää nukahdettua uudestaan. Joskus masennukseen voi kuulua myös liikaunisuutta. Suosittelisin sinua hyödyntämään kognitiivisia menetelmiä nukkumisen parantamiseksi. Terveytesi ei ole vaarassa, joten älä tee unettomuudestasi liiallista ongelmaa. Kausittaisesta unilääkkeen käytöstä ei varmasti ole suurta vaaraa terveydellesi. On kuitenkin järkevää toimia kuten olet itsekin ajatellut eli palauttaa hyvä yöuni ilman unilääkitystä. Uskoisin sen olevan mahdollista, mutta saatat kyllä tarvita ulkopuolisen apua. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivista keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärillesi olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla.
Tässä sinulle vielä jotain nukahtamisvinkkejä:
1. Pimennä makuuhuone verhoilla ja huolehdi mahdollisesta äänieristyksestä.
2. Mene vuoteeseen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
3. Jos uni ei tule15–20 minuutissa, nouse ylös sängystä ja yritä uudelleen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
4. Nouse ylös aamuisin aina samaan aikaan. Myös viikonloppuisin
5. Kun heräät, nouse ylös, pukeudu ja aloita päiväsi.
6. Älä juo kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia klo 14.00 jälkeen
7. Älä juo alkoholia.
8. Lisää liikuntaa.
9. Rentouta itsesi illalla. Jos tämä tuntuu sinusta vaikealta, hanki rentoutuskasetti ja kuuntele sitä säännöllisesti joka ilta.
10. Älä nuku päiväunia.
11. Voit myös nauttia pienen iltapalan juuri ennen vuoteeseen menoa. Useimmiten kevyt, matala hiilihydraattipitoinen iltapala on hyväksi nukkumiselle.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ voi tulla kyseeseen. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Yöhikoilun syyt
Olen herännyt 3-4 kuukauden ajan säännöllisesti kellon tarkkuudella kaksi kertaa yössä ja olen aina hikinen, yöpaita ja lakanat märkänä. Olen 34-vuotias kahden lapsen äiti, lääkityksenä fluoksetiini 60 mg ja olantsapiini 5 mg sekä beetasalpaaja. Kysyin hoitavalta lääkäriltäni, mistä tämä hikisenä heräily johtuu ja hän sanoi, että se on masennuksen merkki. Onko näin todella? Nyt minun täytyisi lisätä fluoksetiini 80 mg vuorokaudessa lääkärin ohjeen mukaan. Näin siis teen. Olenko siis masentunut?
Vastaus
Yöhikoilu on tavallista ja harvoin sairauden oire. Suurin osa yöhikoilua on hyvänlaatuista elimistön lämmönsäätelyyn liittyvää häiriötä. Hermosto aktivoituu, kun kehon lämpötila nousee ruumiillisen rasituksen yhteydessä tai kuumuuden vuoksi, jolloin hieneritys viilentää kehoa. Yöhikoilu on useimmiten melko harmiton vaiva eikä sen takia tarvitse automaattisesti mennä tutkimuksiin. Toisaalta yöhikoilun syynä voi olla sairaus, joka tulisi hoitaa. Seuraavissa tilanteissa on aiheellista hakeutua tutkimuksiin, jos yöhikoiluun liittyy muita oireita esim. laihtumista, väsymystä tai lämmön nousua. Selvä yöhikoilu on alkanut melko nopeasti, muutaman päivän tai viikon aikana. Yöhikoilu on jatkuvaa ja niin voimakasta, että vuodevaatteet kastuvat. Luonnollisia syitä yöhikoiluun voivat olla liian korkea makuuhuoneen lämpötila tai liian paksu peitto. Muita syitä yöhikoiluun voivat olla lääkkeet, joiden haittavaikutuksena on liikahikoilua. Näitä lääkkeitä ovat jotkut masennuksen ja muiden psyyken häiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet. Beetasalpaaja voi aiheuttaa hikoilua. Vaihdevuosien hormonimuutokset aiheuttavat usein yöhikoilua. Naisilla oireet liittyvät vähentyneeseen estrogeeni-hormonin tuotantoon. Tällöin usein esiintyy myös kuumia aaltoja tai muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. Runsas alkoholin käyttö voi lisätä yöhikoilua. Alkoholi vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon. Myös lihavuus voi aiheuttaa hikoilua. Yöhikoilua esiintyy ylipainoisilla enemmän kuin normaalipainoisilla. Uniapnea-oireyhtymä aiheuttaa yöhikoilua. Sairauden oireita ovat lisäksi voimakas kuorsaus ja hengityskatkokset sekä päiväajan väsymys. Refluksitauti eli mahanesteen virtaaminen ruokatorveen voi aiheuttaa yöhikoilua ja siihen liittyy usein närästystä. Kilpirauhasen liikatoiminta ja diabeteksen hermovaurio aiheuttaa yöhikoilua. Kilpirauhasen liikatoiminnan muita oireita ovat laihtuminen, tiheä sydämen syke ja usein löysät ulosteet. Krooninen (pitkäaikainen) bakteeri- tai virustulehdus voi aiheuttaa yöhikoilua. Jotkin syöpämuodot ja sydänsairaudet aiheuttavat yöhikoilua. Kuitenkaan läheskään aina ei yöhikoiluun löydy tutkimuksista huolimatta mitään syytä.
Unettomuuden rasittavin ja terveydelle haitallisin muoto on toistuva öinen heräily. Yhtäjaksoinen uni, vaikka lyhytkin, on virkistävämpi. Jos herää kerran tai pari kertaa yössä pissalle, siitä ei vielä ole suurta haittaa. Yöllisen heräilyn tai aamuyön unettomuuden taustalla on usein masennus tai elimellinen sairaus. Masennustasi on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Yölliset heräämiset liittyvät usein masennukseen. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja mieliala kohoaa, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken ja yhtäkkiä, masennusoireet palaavat. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa, että hikisenä heräily on jäänyt vaivaamaan sinua. Hän varmasti voi selvittää asiaa vielä tarkemmin.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Pitkäaikaisen unettomuuden hoito
Nuoresta alkaen on ollut unensaantivaikeuksia. Muistini mukaan noin 10-vuotiaasta asti. Nyt olen 56-vuotias. 80-luvulla lääkäri määräsi midatsolaamia, joka auttoi. Nykyään käytän tematsapaamia 20 mg 3 tablettia ja tsolpideemia, määrä vaihtelee 2-5 tablettia. Lääkkeet on määrännyt psykiatri, jonka luona käyn säännöllisesti. Onko muita konsteja kuin hurja määrä lääkkeitä? Ongelma on siinä kun rupean nukkumaan, kasetti päässä rupeaa menemään ylikierroksille.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla toteutettavaa unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon: 1) Tarkista elintapasi. 2) Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. 3) Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. 4) Älä syö iltaisin liian raskaasti. 5) Älä mene nukkumaan nälkäisenä. 6) Noudata säännöllistä unirytmiä. 7) Käsittele huolet päivällä tai illalla. 8) Vältä liian pitkään nukkumista. 9) Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
Lääkäri tekee unilääkkeiden lopetussuunnitelman. Suurin ongelma unilääkkeiden käytössä on niiden helppous ja nopeus. Hoito on yleensä alussa tehokasta, vaikka unettomuuden syy jätetään selvittämättä ja hoidetaan vain oiretta. Näin unilääkkeen käyttäjän lääkkeen sietokyky lisääntyy, toimintakyky heikkenee ja vieroitusoireita ilmenee. Lisäksi ihminen voi menettää luottamuksensa omaan kykyynsä nukkua. Mikäli unilääkkeiden käyttö lopetetaan nopeasti, vieroitusoireet lisäävät entisestään tätä käsitystä. Jos unilääkkeen käyttö lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla muutamia öitä tai jopa viikkoja kestävä unettomuus. Unilääkkeen käytön lopettaminen voi olla vaikeaa ja siihen tulee valmistautua. Usein myös se mitä suurempi unilääkeannos on ollut sitä kauemmin kärsii vieroitusoireista. Sivuvaikutusten takia suositellaan asteittaista unilääkkeiden poisjättämistä.
Kun haluat päästä eroon unilääkkeistä, on hyvin tärkeää, että itse tahdot ja päätät lopettaa niiden käytön. Toisilla se käy helposti ja toisilla vieroitusoireet saattavat olla epämiellyttäviä ja kestävät pitempään. Tämä on kuitenkin vaaraton ja ohimenevä ilmiö. Voit kuitenkin rauhassa luottaa siihen, että oireet vähitellen häviävät. Lääkevieroitus ei ole ainoastaan lääkkeen lopettamista, vaan sen aikana opetellaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja, jotka auttavat unettomuuden hoidossa. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua sellaisen lääkärinvastaanotolle joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nukahtamislääkkeiden haittavaikutukset
Olen 41-vuotias nainen isohkolta maatilalta. Syön terveellisesti ja säännöllisesti. Liikun 3-4 kertaa viikossa hikiliikuntaa ja saan työssäni fyysistä rasitusta. Elämä on säännöllistä kaikella tavalla eivätkä viikonloputkaan eroa viikosta. Alkoholia juon melkein päivittäin, mutta harvoin olen humalassa. Parisuhde on kunnossa ja lapsien kanssa ei ole ongelmia. Ainut ristiriita on kiire aikoina vähäinen vapaa-aika, mutta siinä ei ole mitään uutta.
Nukahtamislääkkeitä olen käyttänyt viime talvesta lähtien ajoittain ja niillä olen saanut ennen nukuttua, mutta nyt olen alkanut herätä kolmen tunnin jälkeen. Illalla yritän nukkua ilman lääkettä, mutta jos uni ei tule tunnin kuluessa rentoutuneesta olotilasta huolimatta, otan lääkkeen, koska unettoman yön jälkeen olen huonossa työkunnossa ja se ei maatilalla onnistu. Jo autolla ajaminen on uhkarohkeaa.
Kuinka pitkään yhtäjaksoisesti voin syödä nukahtamislääkettä? Mitä haittavaikutuksia on esim. kolmen viikon yhtäjaksoisesta käytöstä? Tai siitä, että otan lääkkeen samana iltana kuin lasillisen viiniä?
Vastaus
Alkoholi ja unilääke ovat aina huono yhdistelmä. Kaikki nukahtamislääkkeet voimistavat alkoholin vaikutuksia. Unilääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö voi myös tehdä vaikutuksista arvaamattomia. Voi olla, että elimistösi on jo kehittänyt itselleen jonkinasteisen riippuvuuden joka nyt aiheuttaa unettomuutta. Unettomuuden syy tulisi selvittää. Kun se on hoidettu, uni voi tulla ilman nukahtamislääkettäkin. Paras keino estää liian pitkään jatkuva lääkitys ja mahdollinen lääkeriippuvuus on rajoittaa lääkkeen käyttö alun perin enintään noin kahteen viikkoon.
Nukuttavien aineiden pitäisi auttaa meitä nukkumaan, mutta jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Alkoholi saattaa vaivuttaa syvään uneen yön alussa, mutta kun alkoholi on imeytynyt, ilmenee vieroitusoireita, jotka aiheuttavat heräilyä ja pinnallista unta. Alkoholin aiheuttamat fysiologiset muutokset estävät kehoa saamasta tarvitsemaansa lepoa. Se muuttaa unen luonnollisia vaiheita ja vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä. Alkoholi vähentää vilke- eli REM-unta. Kun alkoholi poistuu verestä unen aikana, tulee korvaava voimakas REM-unen vaihe ja aivojen aktivaatiotaso nousee. Tämä tapahtuma aiheuttaa usein heräilyjä. Ihminen voi siis nukahtaa alkoholin avulla helposti ja herätä tuntien itsensä jopa pirteäksi, mutta päivän kuluessa hän huomaa melko nopeasti väsyvänsä. Alkoholi ei sovi unilääkkeeksi. Vaikka yömyssy voi rentouttaa, se muuttaa unen rakennetta ja heikentää unen laatua. Säännölliset yömyssyt altistavat alkoholiriippuvuudelle. Elimistö tottuu alkoholiin, ja annosta joudutaankin pikkuhiljaa suurentamaan. Tämä polku johtaa helposti riippuvuuteen.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Työelämään vaikuttavan unettomuuden hoito
Kyselisin seuraavanlaisesta asiasta. Kipeytin selkäni työssä vuoden 2007 alkupuolella, minkä johdosta aloin heräilemään kolmen ja neljän välillä aamuyöllä. Loppuyön tunnit olivat katkonaisia selkäsärystä johtuen. Tällä hetkellä selkä alkaa olla kunnossa, eikä aamuöinen heräilyni johdu enää särystä. Pitkäaikainen huono unenlaatu heijastelee ongelmia muistiin, työhön, uuden oppimiseen, keskittymiseen jne. Mitä suosittelisit hoitomuodoksi? Olen 33-vuotias. En tupakoi. Alkoholin käyttö on säännöllistä, mutta kohtuullista.
Vastaus
Kysymyksestäsi ei käy ilmi mahdollinen lääkityksesi. Joka tapauksessa uni-valverytmin tilanne kannattaisi selvittää. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja. Kuinka monta kertaa heräät öisin? Kuinka monta tuntia arvioit saavasi unta? Ovatko jalkasi levottomat ja onko sinulla tunne, että niitä tulisi jatkuvasti liikutella ollessasi levossa? Oletko ylipainoinen? Onko kukaan huomannut sinulla olevan hengityskatkoja nukkuessasi? Voisitko olla myös jossain määrin masentunut kivusta ja kaikesta muusta kokemastasi? Tavalliset unilääkkeet ovat tuskin paras ratkaisu ongelmaan. Mikäli olet masentunut, saattaa masennuslääkitys http://www.tietoaunettomuudesta.fi/masennuslaakkeet/ tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa saattaisi paras vaihtoehto koostua unta parantavasta, syvää unta lisäävästä lääkityksestä http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unilaakkeet/ . Erittäin tärkeätä on selkäongelman selvittäminen ja hoito. Osteopaatti saattaisi myös auttaa kokonaistilanteen selvittämisessä ja hoidossa.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Koko perhettä häiritsevä unettomuus
Mieheni on kärsinyt vuosikausia uniongelmasta. Hän herää aamuyöstä eikä saa enää unta. Aamulla hän on pahantuulinen ja töissä väsyttää. Kotiin tullessaan hän nukkuu päiväunet.
Olen pyytänyt häntä noudattamaan säännöllistä elämänrytmiä, lyhentämään päiväunia ja unihygienia on kunnossa. Ei auta.
Nyt elämäntilanteemme on muuttunut eikä entinen peli enää mielestäni vetele. Olen pyytänyt miestäni menemään lääkäriin. Mies luulee, että hän saa hullun paperit. Hän pelkää, että mahdollisessa tulevassa työhaastattelussa kysytään mielenterveysongelmista. Tämä unettomuus on hänen mielestään sellainen.
Lisäksi hänellä on mahavaivoja ja hän on pahantuulinen. Eli hän kärsii stressistä ja ehkä masennuksesta.
Mieheni kävi hiljattain työterveyslääkärillä virusinfektion takia ja pyysin häntä puhumaan samalla uniongelmasta. Lääkäri oli ollut kuulemma sellainen, ettei ollut huvittanut alkaa puhua asiasta. Hän käy todella harvoin lääkärissä ja miehelläni voi olla väärinkäsityksiä terveydenhoidosta.
Kuka olisi hyvä yksityinen lääkäri Tampereella, joka voisi auttaa miestäni, ja sitä kautta hän saisi apua?
Vastaus
Miehesi unettomuuden syy olisi hyvä selvittää. Kertomasi mukaan hän herää aamuyöstä eikä saa enää nukutuksi. Töissä väsyttää ja hän nukkuu päiväunet. Hänellä on kertomasi mukaan myös mahavaivoja. Syyn selvittämiseksi tarvitaan lisätietoja. Kuorsaako miehesi? Oletko huomannut hänellä olevan unenaikaisia hengityskatkoksia? Jos miehesi kuorsaa äänekkäästi, on ylipainoinen ja epäilet hänellä olevan hengityskatkoksia, voisi syynä olla uniapnea. Toisaalta oirekuva sopisi myös masennukseen. Kolmas mahdollisuus on levottomat jalat -oireyhtymä. Edelleen on huomioitava muita sairauksia. Stressi aiheuttaa yleensä nukahtamisvaikeuksia, mutta ei niinkään yöllistä heräilyä. Jos ei hän saa Tampereella apua terveyskeskuksesta, suosittelen hakeutumaan esimerkiksi Koskiklinikalle tai Pihlajalinnan lääkäriasemalle, joissa toimii unihäiriöiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Keuhkosairauksien erikoislääkäri tulee kyseeseen lähinnä, jos epäillään uniapneaa.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kipujen aiheuttaman unettomuuden lääkehoito
Olen 55-vuotias nainen. Minulta poistettiin kasvaimen vuoksi rinta ja rakennettiin uusi rinta samassa leikkauksessa (TRAM). Kipujen ja epämukavuuden takia olen nukkunut tosi huonosti leikkauksen jälkeen. Sain nukahtamispillereitä, mutta pelkään tulevani niistä riippuvaiseksi. Joskus yöllä tunnen melkein paniikinomaista tunnetta valvoessani. Kipuihini minulla menee vahvaa särkylääkettä ja tunnen itseni melkein narkomaaniksi lääkkeitteni vuoksi. Onko mahdollisesti parempia lääkitysvaihtoehtoja tarjolla?
Vastaus
Nukahtamispillerit eivät todellakaan vaikuta parhaimmalta hoidolta. En pysty vastaamaan tarkkaan saamatta lisätietoja. Parempi vaihtoehto voisi olla joku syvää unta lisäävä lääkitys. Elokuussa ilmestyi lääkärilehti Duodecimissa unettomuuden Käypä hoito -suositus ja sen myötä lääkärit voivat saada tietoa eri lääkkeistä, jotka lisäävät syvää unta. Myös neuropaattisten kipujen hoidossa käytetyistä lääkkeistä voisi olla apua unettomuuteesi. Mahdollisuuksia on useita. Puhu lääkärisi kanssa eri vaihtoehdoista.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Sisäisen kellon häiriö
Olen pian 32-vuotias ja olen aikaisemminkin joskus kärsinyt unettomuudesta. Teen kaksivuorotyötä ja tuntuu, että aamuvuoroon vaihtaminen on aina vain vaikeampaa. Sunnuntai-maanantai välisenä yönä en saa juuri nukutuksi. Sitä seuraa työpäivä, jolloin kaikki on todella vaikeaa. Mikä taas aiheuttaa sen, että olen jollain tavalla yliväsynyt, enkä seuraavanakaan yönä saa nukuttua.
Tulee hieman epätoivoinen olo, mikä pahimmillaan johtaa viikkoon minimiunilla. Mitä siis tehdä?
Vastaus
Kysymyksesi antaa aiheen epäillä, että kärsit viivästyneestä unijaksosta. Siinä aivojen sisäinen kello http://www.tietoaunettomuudesta.fi/elimiston-sisainen-kello/ (suprakiasmaattinen tumake) ei toimi synkronisesti elinympäristön kellon kanssa. Saatat hyötyä aamulla otettavasta kirkasvalosta tai sarastusvalohoidosta aamuisin. Saatat hyötyä myös ajoittaisesta illalla noin kello 21–23 otettavasta melatoniinista http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ (iltavuoron jälkeen) ajoittaisina 2–4 viikon kuureina. Myös aamun tai alkuillan liikunta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unihuolto/ voi auttaa korjaamaan rytmejä. Tarkemman diagnoosin tekemiseksi tulisi tehdä mm. niin sanottu aktigrafiarekisteröinti, jossa uni-valverytmiä seurataan jatkuvasti työ- ja kotioloissa noin viikon ajan.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Ilta- ja yötyön vaikutus uneen
Olen 48-vuotias nainen ja ollut huonouninen koko ikäni. Viimeiset 7–10 vuotta on ollut todella vaikeaa aikaa. Söin uni- ja nukahtamislääkkeitä 5–6 vuotta säännöllisesti ja sitten omatoimisesti lopetin niiden käytön ymmärettävien haittavaikutusten takia. Sen jälkeen olen olut laajassa unitutkimuksessa. Rekisteröinnissä ei löytynyt muuta kuin satunnaisia hengityskatkoksia, joita ei katsottu tarpeelliseksi hoitaa. Stressaavat elämänvaiheet ovat pahentaneet vaivaa. Lääkäriltä on todistus, ettei minun tarvitse tehdä kuin säännöllistä päivä/aamutyötä (jota ei lähihoitajalle juuri ole tarjolla). Nyt kysyisinkin, uskaltaisinko kokeilla pelkkää iltatyötä, jos sattuisin löytämään? Tai peräti pelkkää yötyötä? Vai sotkeutuisiko uni entistä pahemmin? Näilläkin sivuilla kun on todettu, että parhaiten nukahtaa kello kahden ja kuuden välillä. Tuntuu, että niin on omalla kohdallanikin. Aamun lähetessä saatan nukkua peräti 2–3 tuntia heräämättä. Muuten heräilen tunnin puolentoista välein kun vihdoin nukahdan.
Vastaus
Kirjoitat laajasta unitutkimuksesta. Laajaan kokoyön unitutkimukseen kuuluu aivosähkötoiminnan (EEG), silmien liikkeiden, lihasten toiminnan, hengitysilmavirran, hengityliikkeiden, sydämen sähköisen toiminnan (EKG), happikyllästeisyyden (happisaturaatio) sekä jalkojen liikkeiden rekisteröinti. Jos tällaisessa tutkimuksessa ei löytynyt muuta kuin satunnaisia hengityskatkoksia, ei sinulla mitä todennäköisimmin ole uniapneaa. Muutoinkin uniapnea on erittäin harvoin jo nuoruudessa alkaneen huonounisuuden syy. Jos kuitenkin kerrot nukkuvasi huonosti ja laaja unitutkimus oli normaali, ovat nuo kaksi asiaa hieman ristiriitaisia. Olet varmasti saanut vastauksen tutkimuspaikasta. Laajan unitutkimuksen vastaukseen kuuluu aina myös yksityiskohtainen selvitys unen rakenteesta ja unen eri syvyysvaiheiden esiintymisestä. Kuinka paljon sinulla oli syvää kolmannen ja neljännen asteen unta yön aikana? Kuinka monta tuntia nukuit rekisteröintiyönä? Kuinka nopeasti nukahdit rekisteröintiyönä? Kuinka paljon jalkojen liikkeitä esiintyi? Rekisteröinnissä tulisi olla kohta, jossa on laskettu raajaliikeindeksi (PLMI). Mikä on tuon PLMI-indeksin arvo? Toisin sanoen, kuinka monta kertaa tunnissa jalkasi liikkuivat? Jos kaikki nämä olivat normaaleja, ei pelkkään iltatyöhön ole sinänsä mitään estettä. Iltatyö voi sopia sinulle etenkin jos olet selvästi iltatyyppinen ihminen (iltavirkku). Joillekin voi sopia myös pelkkä yötyö etenkin jos se sopii muuhun elämäntilanteeseen (sosiaalinen elämä, perhe-elämän, parisuhde, vapaa-aika ym.).
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Melatoniinista apu unettomuuteen
Olen 55-vuotias nainen. Olen kärsinyt unettomuudesta yleisesti ottaen noin viisi vuotta. Tähän mennessä olen kokeillut noudattaa kaikkia mahdollisia ohjeita kuten liikuntaa päivän aikana ja makuuhuoneen tuulettamista. Olen myös käyttänyt eri uni- ja nukahtamislääkkeitä, mutta en ole saanut mistään apua. Enkä pitänyt niiden aiheuttamasta tokkurasta päivän aikana. Kuulin ystävältäni melatoniinista. Voisiko siitä olla apua minun tilanteessani?
Vastaus
Mitä tapahtui niihin aikoihin kun unettomuutesi alkoi. Mihin aikaan käyt tavallisesti nukkumaan. Mihin aikaan aamulla joudut nousemaan ylös? Koetko itsesi masentuneeksi? Kuorsaatko äänekkäästi? Kuinka usein joudut käymään öisin virtsalla? Kärsitkö levottomista jaloista? Olet 55-vuotias? Ovatko kuukautesi jo loppuneet? Kärsitkö vaihdevuosioireista?
Pitkävaikutteinen melatoniini saattaa hyvinkin olla sopiva lääke, mutta ennen sen määräämistä tulisi lääkärin vielä selvittää, ettei unettomuutesi syynä ole uniapnea eikä levottomat jalat -oireyhtymä. Uniapneaa tulee epäillä etenkin, jos joku on huomannut sinulla olevan unenaikaisia hengityskatkoja ja jos olet selvästi ylipainoinen. Jos taas kukaan ei ole maininnut äänekkäästä kuorsauksesta eikä hengityskatkoksista, jos olet normaalipainoinen ja jos leukasi ei ole poikkeavan pieni, on uniapnean todennäköisyys ikäiselläsi naisella pieni. Jos aloitat melatoniinin, tulisi samalla selvittää voidaanko muu unilääkitys lopettaa kokonaan. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Unettomuutta ilman stressiä
En ole viimeiseen kahteen kuukauteen saanut millään unta iltaisin. Olen nukkunut n. 3–4 tuntia yössä, ja se ei todellakaan ole minun tapaistani. En mielestäni ole stressaantunut, töissä on kivaa ja parisuhteessa menee hyvin. Olen 45-vuotias ja mielestäni kohtuullisen hyvässä kunnossa. Joten: kaikki on hyvin, mutta yöt vain menevät miettiessä kaikenlaisia asioita. Ja sitten kun ei enää "jaksa" miettiä mitään, odottelen vain sängyssä ja kuuntelen mieheni nukkumista. Päivisin olen yleensä väsynyt enkä jaksa tehdä mitään. Mitä minun tulisi tehdä?
Vastaus
Unettomuutesi syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Nukahtamisvaikeudet liittyvät yleensä stressiin ja ahdistukseen, mutta kertomasi mukaan et koe itseäsi stressaantuneeksi. Kertomasi viittaa jossain määrin masentuneisuuteen. Sitä ei voi ainakaan täysin sulkea pois jonkinlaisena osatekijänä unettomuuteesi. Sinun kannattaisi varmaankin käydä oman lääkärisi luona. Hän voi selvittää asiaa tarkemmin. Unettomuutta selvitettäessä auttavat myös mm. seuraavat tiedot: Milloin unettomuutesi alkoi? Tapahtuiko niihin aikoihin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa? Miten olet nukkunut nuorempana? Minkälaiseksi koet mielialasi? Mitä lääkkeitä kenties käytät? Onko suvussasi ollut samanlaisia nukkujia?
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kovaan ääneen herääminen
Olen 66-vuotias eläkeläinen. Työelämästä jäätyäni olen nukkunut hyvin, joskin unirytmi on muuttunut. Monesti valvon aamuyöhön ja nukun pitkään. Viimeisen puolen vuoden aikana olen muutamia kertoja herännyt erittäin voimakkaaseen, lyhyeen varoitusääneen
(palovaroitin tms.). Olen pelästynyt ja sydän takoo. Sellainen oli herätys aamulla klo 6.45. Kun olin vaipumassa uudelleen uneen, tuli lyhyt, lentokonekuulutuksen omainen käsky. Voiko tämä olla oire jostakin vakavammasta?
Vastaus
Kuvaamasi oireet ilmenivät varhain aamulla. On mahdollista, että kyseessä on unien näkemiseen ja REM-uneen liittyvät oireet. Kyseessä on todennäköisimmin täysin vaaraton oire. Näetkö paljon unia? Voisivatko kuvaamasi ääni-ilmiöt liittyvä uniisi tai painajaisuniin? Onko sinulla ollut koskaan mitään mielenterveyshäiriöitä? Oletko ylipainoinen?
Mikäli tällaisia kohtauksia tulee vain silloin tällöin, ei ole mitään syytä huolestua niistä. Jos oireet jatkuvat tai lisääntyvät ja niistä tuntuu olevan haittaa nukkumisellesi tai seuraavan päivän vireystasolle, olisi niiden alkuperä hyvä selvittää.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden käytön lopettaminen
Olen 80-vuotias mies ja kärsinyt unettomuudesta lähes 60 vuotta. Nyt käytän lääkärin määräämiä amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä. Siinä on haittavaikutuksena väsyttäminen. Lääkärini kertoi, että hänellä on eräs potilas, joka syö lääkettä 7 kappaletta illalla. Huomasin itsekin, että joutuisin lisäämään annosta aina tietyin välein, joten pyysin häneltä melatoniinia. Ajattelin, että se on vähemmän myrkyllinen. Nyt otan 3 kappaletta amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä ja 4 kappaletta melatoniinia (2 mg). Onko tämä annostelu turvallista? Tiedän, että ilman unilääkettä en saa unta.
Vastaus
Lääkäri määrää annoksen. Älä lopeta lääkitystä äkillisesti pitkäaikaisen hoidon jälkeen neuvottelematta ensin lääkärisi kanssa. Kyseisessä lääkkeessä on kahta vaikuttavaa ainetta; amitriptyliiniä (masennuslääke) ja klooridiatsepoksidia (bentsodiatsepaami). Kolme kappaletta illalla on melko suuri annos. Klooridiatsepoksidin takia siihen voi syntyä myös riippuvuus ja klooridiatsepoksidi voi myös huonontaa muistia. Amitriptyliinillä on omat ongelmansa annoksen suurentuessa (suun kuivuminen, verenpaineen lasku, silmänpaineen kohoaminen, muistihäiriöt). Voisit ehkä puhua lääkärisi kanssa muista vaihtoehdoista kuten mirtatsapiinista (3.75 – 7.5 mg illalla ja/tai pitkävaikutteinen melatoniini). Lääkärisi antama esimerkki on valitettavan huono. Seitsemän tabletteia illalla tarkoittaa 87.5 mg amitriptyliiniä ja 35 mg klooridiatsepoksidia illalla. Niin suuret annokset voivat kuitenkin tulla kyseeseen joskus mm. hoidettaessa mielenterveyspotilaita eli sinänsä annos ei ole poikkeuksellisen suuri. Olisi hyvä pienentää omaa annostasi asteittain, jotta mahdolliset vieroitusoireet voidaan välttää. Jos sinusta tuntuu, että lääkkeen vaikutus on liian voimakas tai liian heikko, kerro asiasta lääkärillesi. Jos käytät nopeasti imeytyvää tavallista melatoniinia, voi 8 mg tulla joskus kyseeseen. Silloin koko annos tulisi ottaa mahdollisimman tarkasti noin kello 21- 22 aikaan illalla riippumatta nukkumaanmenoajasta. Jos taas käytät pitkävaikutteista melatoniini-valmistetta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/, on annos selvästi turhan suuri. Tällöin 2 mg riittää otettuna noin kello 20-21 aikaan.
» SULJE
Oireina vetämätön olo ja unettomuus
Olen 62-vuotias munuaisensiirron vuonna 1997 saanut mies. Munuaisarvot ovat erittäin hyvät. Lääkitys on ollut sama alusta alkaen. Kuntoilin ennen hyvinkin aktiivisesti mm. hiihdin joka talvi yli 1000 kilometriä. Ei ylipainoa. Noin 3 vuotta sitten alkoi pikkuhiljaa nuutunut olo ja aamuväsymys. Kahvin voimalla kävin lenkillä. Tällä hetkellä aamupalan jälkeen pitää mennä äkkiä nukkumaan 2-3 tunniksi. Päivä menee istuessa nuutuneena TV:n ääressä, jopa pukeminen käy työstä. Pää on painava, tukkoinen, kuin kovassa flunssassa. Onneksi hajamielisyys sentään lisääntyy turhaa elämää. Sairaalassa olen yhden yön maannut tutkittavana. Ei havaittu merkittävää laskua aivojen happipitoisuudessa. Keskussairaalassa käyn nefrologin kontrolleissa. Kaikki on siis OK. Sain kun aikani valitin lähetteen neurologille. Vastaanotto kesti reseptin kirjoittamisen ajan. Sain selegiliinihydrokloridia 10 mg, joiden avulla jaksan lähteä edes joitakin asioita hoitamaan. Ja ihme, vaikka päivän on kuin h-moilanen, illalla unen saanti on todella vaikeaa. Oikeastaan aamulla olen todella paljon väsyneempi kuin illalla. Haluaisin todella kokeilla pitkäaikaista melatoniinia.
Vastaus
Yleensä selegiliinihydrokloridia käytetään Parkinsonin taudin hoitoon joko yksinään taudin alkuvaiheessa tai yhdessä pelkän levodopan tai levodopan ja perifeerisen dekarboksylaasin estäjän kanssa. Piristeenä se on varsin heikko. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mitä sairauksia sairastat ja mahdollinen lääkityksesi. Montako tuntia nukut öisin? Onko levottomien jalkojen oireyhtymä ja yöllinen raajaliikehäiriö suljettu pois? Uniapnea on todennäköisesti suljettu pois, jos sairaalassa on todettu, ettei yöllä ole happipitoisuuksien laskuja. Joka tapauksessa uni-valverytmin tilanne kannattaisi selvittää. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja. Mielestäni tärkeintä olisi nyt löytää lääkäri, jonka ammattitaitoon koet pystyväsi luottamaan ja lähteä purkamaan vyyhteä hänen kanssaan. Oma lääkärisi tai sama neurologi, joka määräsi selegiliinihydrokloridia, voi sitten tarpeen mukaan konsultoida edelleen, jotta syy väsymykseen selviää ja siihen löydetään parempi hoito. Hoitomahdollisuuksia on monia riippuen väsymyksen syystä.
» SULJE
Perinteisistä unilääkkeistä irrottautuminen melatoniinin avulla
Olen 67-vuotias, eläkkeellä oleva naislehtori. Pysyvä unettomuuteni alkoi jo vuoden 2000 kesällä. Tuolloin lopetin käyttämieni hormonilääkkeiden nauttimisen kerta heitolla. Mitään erikoista ei elämässäni tuolloin tapahtunut ja oli stressivapaa lomakausi. Turvauduin seuraavaan: työterveyslääkäri, akupunktio, hypnoosi, avantouinti, psykiatri. Liikuntaa on harrastettu kohtalaisesti. Ei tupakointia. Alkoholia ja kahvia nautin kohtuullisesti. Lääkkeeksi sain tuolloin tematsepaamia ja mianseriinihydrokloridi, jonka sittemmin jätin. Myöhemmin unilääkkeeksi tuli tsopikloni.
Vuoden 2003 syksyllä kävin Helsingissä uniklinikalla. Ei muuta uutta kuin unilääke muutettiin tsolpideemitartraatti ja määrättiin masennuslääkkeeksi mirtatsapiinia. Viimeksi mainittu toikin helpotusta pään kiristykseen (niin kuin vanne olisi päässä) ja aivan aluksi se toi luonnollisen väsymyksen ja iltauneliaisuuden. Myöhemmin jätin (vähitellen) mirtatsapiinin, koska se ei kuitenkaan vaikuttanut unen saantiin, ja lisäksi se mielestäni toi paino-ongelmia. Myöhemmin olen käyttänyt 2-3 vaiheessa mirtatsapiinia 15 mg, joka on tuonut väliaikaista helpotusta pään kiristävään oloon, väsymykseen ja hermostuneisuuteen. Tällä hetkellä otan vain joka ilta tsolpideemitartraattia, yleensä ½ tablettia, tarvittaessa 1 tabletin, mutta herään joka yö ainakin kerran, jolloin joudun taas ottamaan lääkettä ½ tablettia. Virtsalla käyn ainakin kerran yössä.
Olen muuten terve, harjoitan liikuntaa ja ulkoilua. Olen ajoittain hieman ylipainoinen ja olen harjoittanut jojo-laihduttamista. Nyt olen normaalipainoinen. En ole potenut masennusta, mutta olen jännittäjä ja hieman pessimisti. Minulla ei ole uniapneaa eikä levottomia jalkoja, mutta en saa enkä ole koskaan saanut unta, jos jalkani ovat kylmät eivätkä ne lämpene sukilla, peitteillä tai kuumalla vedellä. Ei ennen kuin ”päästä” päin leviää lämpö jalkoihinkin. Vaihdevuodet vaivoineen ovat ohi.
Käyn nukkumaan tavallisesti klo 22–23, jolloin viimeistään alkaa kiristävä tunne päässä. Mitään tervettä väsymystä tai uneliaisuutta en valitettavasti tunne. Aamulla herään 6.30 – 8.00.
Pyydän nyt mahdollista apua ongelmaani. Voisiko apu löytyä melatoniinista, joka on nyt ollut paljon esillä? Aikaisemmin minulle ilmoitettiin, että se on USA:ssa paljon käytetty, mutta Suomessa käytetään yleensä vain vuorotyöläisille tai aikaerorasitukseen. Voisiko nyt kuitenkin kokeilla sitä ja minkä vahvuisena? Onko sitä mahdollista aloittaa käyttämään rinnan unilääkkeeni kanssa ja mikäli melatoniini (viikkojen kuluttua?) alkaisi tehota, jättää vihdoinkin unilääkkeet vähitellen?
P.S. Lukiossa ollessani, syksyllä 1959, minulla oli 1-2 kuukautta (?) kestänyt unettomuus, tuolloin stressistä johtunut. Silloin se hoidettiin vahvalla unilääkkeellä (sisälsi kai amfetamiinia) sekä aamuisin otettavalla vastalääkkeellä, jotta pystyi heräämään ja käymään koulua.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke. Jos aloitat melatoniinin, tulisi samalla selvittää, voidaanko muu unilääkitys lopettaa kokonaan. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden vaihtaminen
Olen 64-vuotias nainen ja kärsinyt nuoruudessani paljon unettomuudesta. Joitakin vuosia sitten sain unilääkkeeksi mirtatsapiinia. Se toimii minulla hyvin. Otan iltaisin magnesiumia 350 mg ja 7,5 mg mirtatsapiinia ja nukun hyvin, en herää yöllä ja olen virkeä aamuisin. Nyt äitini, joka on 91-vuotias ja käyttänyt unilääkettä (tsopiklonia) jo vuosikymmeniä, valittaa, että hän ei saa unen päästä kiinni iltaisin. Lisäksi hänellä on sitalopraami-lääkitys. Kysyisinkin nyt, voiko hänelle suositella mirtatsapiinia sen unta tuovan vaikutuksen vuoksi ja voiko hän samalla jättää sitalopraamin pois?
Vastaus
Äitisi unettomuuden syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset unen muutokset yhdessä sairauksien kanssa lisäävät uniongelmia. Normaaliin vanhenemiseen kuuluu syvän unen ja REM unen vähenemistä, yöllistä heräilyä ja vuorokausirytmin aikaistumista. Nukahtamisvaikeudet voivat liittyä myös stressiin ja ahdistukseen. Äitisi käyttämä lääkitys taas viittaa jossain määrin masentuneisuuteen. Sitä ei voi ainakaan täysin sulkea pois jonkinlaisena osatekijänä äitien unettomuuteen. Hänen kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut iäkkäiden ihmisten unettomuuden hoitoon. Elokuussa ilmestyi Duodecimissa unettomuuden Käypä hoito -suositus ja sen myötä lääkärit voivat saada tietoa eri lääkkeistä, jotka soveltuvat parhaiten iäkkäiden potilaiden hoitoon. Mirtatsapiini voisi hyvin olla sopiva vaihtoehto myös äidillesi, jos tarkoituksena on hoitaa unettomuutta. Annoksena voi riittää vain 3.75 mg eli ¼ tabletti 15 mg:n tabletista. Jos taas äitisi käyttää aamuisin sitalopraamia mielialan takia, ei sitä tule missään nimessä lopettaa ilman hoitavan oman lääkärin lupaa. Mirtatsapiini lisää syvää unta paremmin kuin aamulla otattava sitalopraami. Se on yleensä hyvin siedetty, mutta se voi aiheuttaa myös painon nousua. Ennen nukkumaanmenoa otettava mirtatsapiini on väsyttävä ja se on auttanut etenkin niitä, joilla esiintyy aamuyön heräilyä. Äitisi kannattaa käydä lääkärin luona juttelemassa tuosta mahdollisesta mirtatsapiini-kokeilusta.
Ystävällisin terveisin,
Markku Partinen
» SULJE
Perinteisen unilääkkeen käytön lopettaminen
Olen 31-vuotias nainen. Uniongelmani alkoivat talvella 2007. Olin synnyttänyt elokuussa 2006 esikoiseni. Katkonaiset yöt vauvan kanssa ja siitä aiheutunut valtava väsymys tuntuivat hyvin raskaalta. Kun jouduin lapsen allergiaepäilyjen takia lopettamaan imetyksen tammikuussa 2007, alkoivat ongelmat. Nukahdin kyllä hyvin, mutta uni katkesi 3 tuntia kestettyään ja en välttämättä nukahtanut takaisin. Olin selvästi asiasta ahdistunut. Itse unettomuus aiheutti myös jonkinlaista kauhuntunnetta, koska olen koko muun elämäni ollut todella hyvä nukkuja ilman yöllisiä heräämisiä jne. Olen saanut hoidoksi mirtatsapiini -lääkettä (puolikas tabletti) ja nukahtamislääkettä ja ensimmäinen hoitojakso kesti helmi-toukokuun 2007. Nukuin tuon ajan hyvin, 8-9 tuntia pitkiä öitä.
Lääkkeen lopetuksen jälkeen nukuin noin 6-7 tuntia yössä puolen vuoden ajan. Tuolloin luulinkin, että ongelma on voitettu ja unentarpeeni olisi vakiintunut noin 6,5 tuntiin.
Mutta ongelmat alkoivat uudestaan 2008 talvella, josta lähtien olen käyttänyt jälleen pelkkää mirtatsapiinia puolikkaan yössä. Se tehoaa. Olen kuitenkin kokeillut kesäkuussa ja nyt uudestaan olla muutaman viikon ilman lääkettä, mutta muutamassa viikossa päädyn jälleen tilanteeseen, jossa yöuneni on katkonaista ja ajoittain myös melko huonolaatuista. Saan nukuttua noin 5 tuntia niin, että ensin nukun 3 tuntia ja sitten 2. Aamulla olen väsynyt.
En tiedä varmaksi, eikä taida tietää lääkärikään, mikä on vaivani nimi, mutta jonkinlaisesta lievästä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on ollut puhetta. Vaikka lääke on tehonnut hyvin, olen toivonut luonnollisesti pääseväni siitä eroon, sillä haaveissani olisi toinen lapsi. Uniongelma vain on siitä kiusallinen, että kun en varmaksi tiedä, mikä sen aiheuttaa, en pysty kaikkiin asioihin vaikuttamaankaan. Voiko olla niin, että elimistöni on vain yksinkertaisesti lapsen saatuani joutunut liian lujille ja hormonimyrskyyn eikä ole vieläkään löytänyt omaa tasapainoaan. Masentuneeksi en itseäni muuten tunne. Toki turhautuneeksi välillä, sillä olen vielä lapsen kanssa kotona ja toisaalta itseni toteuttamisen tarve on suuri. Olen myös aika kova stressaantumaan. Arvomaailmani on kuitenkin se, että haluaisin olla lapsen varhaislapsuuden kotona, jos se vain jotenkin onnistuu. Nyt koetan löytää itselleni apua erilaisista rentouttavista hoidoista ja liikunnasta. Mielessä on kuitenkin kysymys siitä, meneekö tämä vain huonommaksi koko ajan. Olen kuitenkin saanut itse lääkkeestäkin itselleni jollakin tavalla ahdistavan asian. En haluaisi olla lääkkeen ”orja”, jos vain muita keinoja löytyisi. Mitä ne voisivat olla? Onko jotain hoitoja, jolla esim. stressihormonien tasoon voidaan vaikuttaa, jos kyse ei ole pelkästään ahdistuneisuudesta, johon käytetään avuksi tuota mirtatsapiinia. Kuinka kauan on turvallista yrittää ilman lääkettä tavallista lyhyemmillä ja katkonaisemmilla yöunilla? Haluaisin oppia myös rentoutumaan ilman mirtatsapiinia. Nyt kokeilussa ovat mm. piikkimatto ja saunominen. Saan myös keskusteluterapiaa. Oman identiteetin vahvistaminen kiltin tytön -syndrooman jäljiltä on käynnissä.
Vastaus
Jos käyttämäsi mirtatsapiinin tabletin vahvuus on 15 mg, tarkoittaa ½ tabletin annos, että otat sitä 7.5 mg illalla. Se on tutkimusten mukaan oikea annos hoidettaessa unettomuutta. Mielialahäiriön (depressio) hoidossa tarvitaan suurempia annoksia. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja unihäiriöt häviävät, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken, voivat unihäiriöt palata. Kyseessä voi olla myös psyykkinen vieroitusunettomuus. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle.
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä on joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon. Tarkista elintapasi. Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. Älä syö iltaisin liian raskaasti. Älä mene nukkumaan nälkäisenä. Noudata säännöllistä unirytmiä. Käsittele huolet päivällä tai illalla. Vältä liian pitkään nukkumista. Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta. Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
» SULJE
Iäkkään henkilön hyötyminen melatoniinista
Äitini sairastui vaikeaan osteoporoosiin kuusi vuotta sitten 71-vuotiaana. Osteoporoosi oli hänelle kuin pieni kuolema, ja sen seurauksena hän alkoi kärsiä unettomuudesta. Kun äitini lisäksi sai toistuvasti flimmereitä, hoitavat lääkärit määräsivät tematsepaami-unilääkettä ja sanoivat, että parempi ottaa unilääkettä kuin saada flimmereitä, joita unettomuuskin osaltaan aiheuttaa.
Minua huolettaa, että äitini ottaa joka ilta unentulon varmistamiseksi 1,5 tematsepaamia (10 mg). Näin hän on tehnyt kuusi vuotta. Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan, muttemme tiedä, kenen puoleen hän voisi ongelmassa kääntyä. Onko unilääkkeestä vierotus liian rankkaa huonokuntoiselle 77-vuotiaalle? Miten se tapahtuu turvallisesti ja asiantuntevasti? Voisiko äitini saada apua melatoniinista? Hänellä todettiin ja hoidettiin kohdun runko-osan syöpä 10 vuotta sitten. Onhan melatoniini turvallinen myös syövän sairastaneelle?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla. Parhaiten sinua pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. Se kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon.
Eteisvärinä (flimmeri) saattaa todella tulla helpommin, jos henkilö nukkuu erittäin huonosti ja varmaankin lääkäreiden suositus on perustunut siihen. Bentsodiatsepiinit, kuten tematsepaami, saattaa olla käypä vaihtoehto, kunhan uniapnea on suljettu pois. Yksi syy toistuviin flimmereihin on nimittäin uniapnea ja bentsodiatsepiinit taas voivat huonontaa yöllistä hengitystä.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke äidillesi, mutta ennen sen määräämistä tulisi selvittää muutama asia. Jos hänen kohtunsa on poistettu, ei ongelmaa pitäisi olla. Gynekologi osaa varmaan ottaa asiaan kantaa. Melatoniini jarruttaa jossain määrin sukuhormonien toimintaa. Edelleen tulisi lääkärin vielä selvittää, ettei äitisi unettomuuden syynä ole mikään elimellinen unihäiriö. Joskus taas unettomuutta pahentavat mielialatekijät esim. masennus, jonka hoito helpottaa myös nukkumista. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että perinteiset unilääkkeet, etenkin bentsodiatsepiinit, voivat vaikuttaa uneen negatiivisella tavalla. Pillerit saattavat auttaa ensin akuutissa unettomuudessa, mutta tilanteen jatkuessa unilääkkeiden vaikutukset voivat aiheuttaa ongelmia ja haittoja silloin, kun kehomme tottuu niihin yhä enemmän. Jotkut unilääkkeet muuttavat unen rakennetta vähentämällä esim. syvän unen ja REM-unen määrää, jolloin uni ei ole niin virkistävää kuin luonnollinen uni. Unilääkkeiden päiväaikaiset haittavaikutukset ovat myös yleisiä. Unettomuutta voivat siis aiheuttaa unilääkkeiden liiallinen käyttö tai unilääkkeiden äkillinen lopettaminen. Pitkäaikainen unilääkitys on lopetettava aina annosta asteittain pienentäen. Lääkityksen lopettaminen voi viedä joskus useita kuukausia. Lääkkeen mahdollinen vähentämissuunnitelman on tehtävä yhdessä lääkäri kanssa.
» SULJE
Kovaan ääneen herääminen
Olen 66-vuotias eläkeläinen. Työelämästä jäätyäni olen nukkunut hyvin, joskin unirytmi on muuttunut. Monesti valvon aamuyöhön ja nukun pitkään. Viimeisen puolen vuoden aikana olen muutamia kertoja herännyt erittäin voimakkaaseen, lyhyeen varoitusääneen
(palovaroitin tms.). Olen pelästynyt ja sydän takoo. Sellainen oli herätys aamulla klo 6.45. Kun olin vaipumassa uudelleen uneen, tuli lyhyt, lentokonekuulutuksen omainen käsky. Voiko tämä olla oire jostakin vakavammasta?
Vastaus
Kuvaamasi oireet ilmenivät varhain aamulla. On mahdollista, että kyseessä on unien näkemiseen ja REM-uneen liittyvät oireet. Kyseessä on todennäköisimmin täysin vaaraton oire. Näetkö paljon unia? Voisivatko kuvaamasi ääni-ilmiöt liittyvä uniisi tai painajaisuniin? Onko sinulla ollut koskaan mitään mielenterveyshäiriöitä? Oletko ylipainoinen?
Mikäli tällaisia kohtauksia tulee vain silloin tällöin, ei ole mitään syytä huolestua niistä. Jos oireet jatkuvat tai lisääntyvät ja niistä tuntuu olevan haittaa nukkumisellesi tai seuraavan päivän vireystasolle, olisi niiden alkuperä hyvä selvittää.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Apu uraohjuksen unettomuuteen
Olen 34-vuotias yrittäjä (ensimmäinen yritys 18-vuotiaana), jolla on jo vuosia ollut ongelmana nukahtaminen. Esimerkiksi tänään menin ”nukkumaan” klo 21.30, ja kun uni ei tullut, päätin tulla etsimään netistä tietoa klo 0.30. Ongelmaani varmasti vaikuttaa se, että yritykseni toimivat liian monella aikavyöhykkeellä: Skandinaviassa, Englannissa ja USA:ssa. Vaikka kuinka yritän hoitaa puhelinkommunikaationi omalta kannaltani mahdollisimman aikaisin (Austin Texas 10AM = 18 PM EET), venyvät ne helposti myöhään Suomen aikaan. Esimerkiksi tällä viikolla pitkä puhelinkonferenssi venyi yli neljätuntiseksi, minkä jälkeen tarvitsen hetken omaa aikaa rauhoittua. Menin nukkumaan klo 22.30, ja kun unta ei ollut tullut klo 00.30 mennessä, päätin surffata netistä tietoa unettomuudesta.
Olen myös vuosia kärsinyt ilmeisesti ”stressivatsasta” tai muusta sellaisesta, sillä esimerkiksi 20 minuutin ruokailun jälkeen tulee aina ns. pikainen wc-tarve ja lopputuloksena on kellertävän vihertävää vettä ja ”sekalaista tuotosta”. Valitettavasti painoni ei ole laskenut, vaan ylittää tällä hetkellä 0,1 tonnia.
Luonnollisesti herään aamulla vasta klo 9.30–10.30 aikoihin vaikka kello on huutanut jo klo 7.00 alkaen, kun unta ei ole vuosikausiin tullut ”ihmisten aikoihin”. Kun saan unesta kiinni, nukun kuin tukki. Johtuuko se univajeesta vai unenlahjoistani, sitä en tiedä. Nukahtaminen tuntuu olevan kuitenkin mielestäni suurin ongelma. Löytyykö Tampereelta apua?
Ja pahoittelut jo tässä vaiheessa siitä että taidan olla ura-ohjuksen prototyyppi, mutta jollainhan talokin on maksettava. Vai onko niin, että laulun mukaan porvari todellakin nukkuu yönsä huonosti?
Vastaus
Olet toiminut yrittäjänä 16 vuoden ajan. Toimenkuvaasi kuuluu matkustaminen, ja joudut tekemään myös pitkiä matkoja mm. Yhdysvaltoihin. Painosi lisääntyminen voi selittyä osaksi kroonisella univajeella, jota sinulla todennäköisesti on. Osa oireistasi viittaa aikaerorasitukseen, toisaalta oireesi viittaavat viivästyneeseen unijaksoon.
Sinun kannattaa todella hakea asiantuntija-apua. Tampereella apua löytynee esimerkiksi Koskikeskuksesta. Tutkimuksina hyötyisit varmasti aktigrafiatutkimuksesta. Siinä pitäisit noin viikon ajan rannekellon tapaista rekisteröintilaitetta toisessa ranteessasi. Kyseisen tutkimuksen ja huolellisen lääkärin haastattelun ja tutkimuksen perusteella voidaan tehdä hoitosuunnitelma. Unilääkkeet (mukaan lukien ns. nukahtamislääkkeet) eivät ole ratkaisu ongelmaasi. Sen sijaan saatat hyötyä pitkävaikutteisesta melatoniinista. Tärkeintä olisi saada vuorokausirytmisi normalisoitumaan.
Jos jatkat samalla tavalla, voi uraohjuksesi lento loppua ennen aikojaan. Vaarana on nimittäin, että sairastut ennen pitkää aikuisiän diabetekseen ja/tai verenpaineesi nousee liikaa, ja kehität verenpainetaudin. Ne voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä. Pienillä elämäntavan muutoksilla voi lentosi jatkua huomattavasti pitempään ja mikä parasta, myös terveydentilasi ja elämänlaatusi todennäköisesti paranisi nykyisestä.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren levoton yöuni
Iltaisin menen nukkumaan viimeistään klo 22.30 ja yritän saada unen päästä kiinni, mutta uni ei tule. Saatan pyöriä sängyssä jopa neljä tuntia eikä mikään tunnu auttavan. Kun viimein nukahdan, nukun levottomasti (saatan potkia, huitoa käsillä tai mumista), ja aamulla on väsynyt olo vaikka nukkuisin kahdeksan tuntia.
Lääkärille en tahtoisi mennä, koska minulle on tehty suuntaa antava testi, jonka mukaan minulla olisi keskivaikea masennus. Itselläni ei ole stressin aiheuttavia tekijöitä tms. Terapiani tulee loppumaan keväällä, koska olen saanut sen avun, minkä tarvitsinkin masennukseen. Mitä siis voisin tehdä? Onko terveyskeskuksen lääkärillä käynti ilmainen? Olen 16-vuotias.
Vastaus
Unihäiriösi syy tulisi ehdottomasti selvittää. Kyseessä voi olla toisaalta viivästynyt unijakso, jossa aivojen sisäinen kello jätättää merkitsevästi. Kuvaamasi levoton yöuni ja huitomisesi eivät ole tyypillisiä painajaisunissa. Ne eivät myöskään sovi tavalliseen unissakävelyyn eivätkä kauhukohtaukseen. Kyseessä voi olla myös REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö, joka on kuitenkin varsin harvinainen nuorilla ihmisillä. Kyseessä voi olla myös joku muu harvinaisempi häiriö, joka olisi hyvä selvittää.
Lääkärin huolellinen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeitä. Jos unihäiriön laatua ei voida diagnosoida, tulisi tehdä laaja koko yön EEG-unipolygrafiatutkimus ja samanaikainen kokoyön videonauhoitus unilaboratoriossa. Sinun kannattaa hakeutua terveyskeskukseen ja pyytää, että lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin tarkempiin unilääketieteen erikoislääkärin tai neurologin tutkimuksiin. Oireesi eivät viittaa uniapneaan, joten tavallisesta uniapnean tutkimiseksi tehtävästä yörekisteröinnistä ei ole paljoa apua.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kouluikäisen lapsen univaikeudet
Kyse on 8-vuotiaasta tyttärestäni. Hän ei ole nukkunut ”koskaan” hyvin. Ongelmat alkoivat alkuunsa koliikilla. Vauva ei nukkunut yöllä hyvin ja hänen päiväunensakin olivat työn ja tuskan takana. Kahden vanhana Oona sai ongelmaksi nielurisan, joka tulehtui ja leikattiin vasta kun pahat oireet olivat jatkuneet puoli vuotta. Tämä vaiva häiritsi yöaikaan niin, että kun Oona oli nukkunut 1-2 h, hän heräsi pahaan yskään, jota seurasi oksentelu, ja valvomista yskän kanssa noin 0,5-1,5 tuntia. Siitä lähtien Oona on herännyt 23.30-00.30 ja tallustellut äidin ja isän huoneeseen vaatimaan yösijaa. Hän ei rauhoitu omaan sänkyyn enää yöllä, vaikka hänen vierellään olisi niin kauan, että uni tulee. Hän voi hetkeksi nukahtaa (max 15 minuuttia) ja tulee takaisin vanhempien sänkyyn. Asiaa on yrittänyt selvitellä psykologi perinteisin keinoin (palkitseminen yms.) täysin tuloksetta. Myös kotona on yritetty erilaisia konsteja. Tässä ei ole kyse lapsen ylivallasta. Meillä on vuotta vanhempi toinen lapsi, jonka kanssa ei vastaavia ongelmia ole ollut. Oonan huonot unet vaikuttavat selkeästi koulun käyntiin. Joskus läksyt ovat tavattoman työläitä, kun ajatus ei juokse. Opettajat valittavat, että Oona on unelias aamupäivisin. Tämä vaikuttaa myös perhe-elämään. Kaikki kärsivät sisarusta myöten. Avioliittommekin on koetuksella, koska olemme niin turhautuneita tilanteeseen. Oona menee nukkumaan viimeistään klo 21.00. Aamuherätys on 7.30. Mistä saamme apua? Onko neurologi oikea osoite?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
Parhaiten Oonaa pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämää unilääketieteen erityispätevyys ja hän on hoitanut myös lapsia. Pätevyys kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton sivuille pääsee osoitteesta http://www.uniliitto.fi/
Kouluikäisen nukahtamisvaikeudet voivat olla seurausta varhaisemman lapsuuden unensaantiongelmista.
» SULJE
Perinteisen unilääkkeen käytön lopettaminen
Olen 31-vuotias nainen. Uniongelmani alkoivat talvella 2007. Olin synnyttänyt elokuussa 2006 esikoiseni. Katkonaiset yöt vauvan kanssa ja siitä aiheutunut valtava väsymys tuntuivat hyvin raskaalta. Kun jouduin lapsen allergiaepäilyjen takia lopettamaan imetyksen tammikuussa 2007, alkoivat ongelmat. Nukahdin kyllä hyvin, mutta uni katkesi 3 tuntia kestettyään ja en välttämättä nukahtanut takaisin. Olin selvästi asiasta ahdistunut. Itse unettomuus aiheutti myös jonkinlaista kauhuntunnetta, koska olen koko muun elämäni ollut todella hyvä nukkuja ilman yöllisiä heräämisiä jne. Olen saanut hoidoksi mirtatsapiini -lääkettä (puolikas tabletti) ja nukahtamislääkettä ja ensimmäinen hoitojakso kesti helmi-toukokuun 2007. Nukuin tuon ajan hyvin, 8-9 tuntia pitkiä öitä.
Lääkkeen lopetuksen jälkeen nukuin noin 6-7 tuntia yössä puolen vuoden ajan. Tuolloin luulinkin, että ongelma on voitettu ja unentarpeeni olisi vakiintunut noin 6,5 tuntiin.
Mutta ongelmat alkoivat uudestaan 2008 talvella, josta lähtien olen käyttänyt jälleen pelkkää mirtatsapiinia puolikkaan yössä. Se tehoaa. Olen kuitenkin kokeillut kesäkuussa ja nyt uudestaan olla muutaman viikon ilman lääkettä, mutta muutamassa viikossa päädyn jälleen tilanteeseen, jossa yöuneni on katkonaista ja ajoittain myös melko huonolaatuista. Saan nukuttua noin 5 tuntia niin, että ensin nukun 3 tuntia ja sitten 2. Aamulla olen väsynyt.
En tiedä varmaksi, eikä taida tietää lääkärikään, mikä on vaivani nimi, mutta jonkinlaisesta lievästä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on ollut puhetta. Vaikka lääke on tehonnut hyvin, olen toivonut luonnollisesti pääseväni siitä eroon, sillä haaveissani olisi toinen lapsi. Uniongelma vain on siitä kiusallinen, että kun en varmaksi tiedä, mikä sen aiheuttaa, en pysty kaikkiin asioihin vaikuttamaankaan. Voiko olla niin, että elimistöni on vain yksinkertaisesti lapsen saatuani joutunut liian lujille ja hormonimyrskyyn eikä ole vieläkään löytänyt omaa tasapainoaan. Masentuneeksi en itseäni muuten tunne. Toki turhautuneeksi välillä, sillä olen vielä lapsen kanssa kotona ja toisaalta itseni toteuttamisen tarve on suuri. Olen myös aika kova stressaantumaan. Arvomaailmani on kuitenkin se, että haluaisin olla lapsen varhaislapsuuden kotona, jos se vain jotenkin onnistuu. Nyt koetan löytää itselleni apua erilaisista rentouttavista hoidoista ja liikunnasta. Mielessä on kuitenkin kysymys siitä, meneekö tämä vain huonommaksi koko ajan. Olen kuitenkin saanut itse lääkkeestäkin itselleni jollakin tavalla ahdistavan asian. En haluaisi olla lääkkeen ”orja”, jos vain muita keinoja löytyisi. Mitä ne voisivat olla? Onko jotain hoitoja, jolla esim. stressihormonien tasoon voidaan vaikuttaa, jos kyse ei ole pelkästään ahdistuneisuudesta, johon käytetään avuksi tuota mirtatsapiinia. Kuinka kauan on turvallista yrittää ilman lääkettä tavallista lyhyemmillä ja katkonaisemmilla yöunilla? Haluaisin oppia myös rentoutumaan ilman mirtatsapiinia. Nyt kokeilussa ovat mm. piikkimatto ja saunominen. Saan myös keskusteluterapiaa. Oman identiteetin vahvistaminen kiltin tytön -syndrooman jäljiltä on käynnissä.
Vastaus
Jos käyttämäsi mirtatsapiinin tabletin vahvuus on 15 mg, tarkoittaa ½ tabletin annos, että otat sitä 7.5 mg illalla. Se on tutkimusten mukaan oikea annos hoidettaessa unettomuutta. Mielialahäiriön (depressio) hoidossa tarvitaan suurempia annoksia. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja unihäiriöt häviävät, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken, voivat unihäiriöt palata. Kyseessä voi olla myös psyykkinen vieroitusunettomuus. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle.
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä on joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon. Tarkista elintapasi. Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. Älä syö iltaisin liian raskaasti. Älä mene nukkumaan nälkäisenä. Noudata säännöllistä unirytmiä. Käsittele huolet päivällä tai illalla. Vältä liian pitkään nukkumista. Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta. Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
» SULJE
Kivun aiheuttaman unettomuuden hoito
Olen 35-vuotias nainen ja kärsin lepoa antamattomista yöunista. Olen aina ollut vilkas unien
näkijä, mutta 1,5 vuotta sitten alkaneet fyysiset kivut ja säryt, joita ei vielä pystytty diagnosoimaan, ovat vain pahentaneet ja vaikeuttaneet tilannettani. Nukkumaanmenosta on tullut painajainen, koska tiedän jo etukäteen, etten saa nukkua rauhallista ja hyvää yötä. Yöni on levoton, koska heräilen monta kertaa kipujen ja voimakkaiden unien takia. Aamuyöstä kun vielä väsyttää, alkaa selkää särkeä skolioosin takia ja yön aikana nähdyt, usein ahdistavat, unet pyöriä mielessä. Aamulla ylösnoustessa on kankea, ärtynyt ja uupunut olo. Nyt koen tarvitsevani apua parempien öiden takaamiseksi, varsinkin kun kärsin myös päivällä selvittämättömistä kivuistani ja tarvitsen energiaa perheen parissa toimimiseen.
Vastaus
Kun kipu on tekijä joka häiritsee unta, on tärkeätä miettiä sopivinta kivun hoitoa. Joskus kipu muuttuu pysyväksi, jolloin siihen vaikuttavat alkuperäisen sairauden tai vamman aiheuttaman kudosvaurion laajuus ja akuutin kivun voimakkuus, mahdolliset leikkauskomplikaatiot ja myös potilaan henkiset voimavarat kiputilan syntyessä. Kauan kestävä voimakas kipu aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, jotka voivat saada aikaan sen, että kipu jää päälle. Siksi kivun hoito on tärkeää. Mahdollisuuksia on periaatteessa monenlaisia, mutta kipulääkkeeksi on valittava sen verran pitkävaikutteinen valmiste, että teho riittää koko yön ajaksi. Jotkin uusimmista kipulääkkeistä ovat liiankin pitkävaikutteisia, ja päiväannos kasvaa herkästi suureksi. Yöajan kivun hoitoon ovat usein tehokkaimpia keskipitkävaikutteiset lääkkeet tai hitaasti imeytyvät valmisteet. Käänny lääkärisi puoleen kivunhoitoon liittyvissä asioissa. Vaikean kivun hoito kuuluu erikoislääkärille. Kivusta voi kehittyä helposti myös unettomuutta ylläpitäviä noidankehiä, joihin pelkkä kivun hoito ei riitä, vaan tarvitaan myös unen hoitoa. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Ahdistuneille on tyypillistä, että he näkevät paljon unia ja pitkäaikaisessa masennuksessa painajaisunet ovat tavallisia. Mielestäni tärkeintä olisi nyt löytää lääkäri, jonka ammattitaitoon koet pystyväsi luottamaan ja lähteä purkamaan vyyhteä hänen kanssaan.
Ystävällisin terveisin,
Markku Partinen
» SULJE
Yöhikoilun syyt
Olen herännyt 3-4 kuukauden ajan säännöllisesti kellon tarkkuudella kaksi kertaa yössä ja olen aina hikinen, yöpaita ja lakanat märkänä. Olen 34-vuotias kahden lapsen äiti, lääkityksenä fluoksetiini 60 mg ja olantsapiini 5 mg sekä beetasalpaaja. Kysyin hoitavalta lääkäriltäni, mistä tämä hikisenä heräily johtuu ja hän sanoi, että se on masennuksen merkki. Onko näin todella? Nyt minun täytyisi lisätä fluoksetiini 80 mg vuorokaudessa lääkärin ohjeen mukaan. Näin siis teen. Olenko siis masentunut?
Vastaus
Yöhikoilu on tavallista ja harvoin sairauden oire. Suurin osa yöhikoilua on hyvänlaatuista elimistön lämmönsäätelyyn liittyvää häiriötä. Hermosto aktivoituu, kun kehon lämpötila nousee ruumiillisen rasituksen yhteydessä tai kuumuuden vuoksi, jolloin hieneritys viilentää kehoa. Yöhikoilu on useimmiten melko harmiton vaiva eikä sen takia tarvitse automaattisesti mennä tutkimuksiin. Toisaalta yöhikoilun syynä voi olla sairaus, joka tulisi hoitaa. Seuraavissa tilanteissa on aiheellista hakeutua tutkimuksiin, jos yöhikoiluun liittyy muita oireita esim. laihtumista, väsymystä tai lämmön nousua. Selvä yöhikoilu on alkanut melko nopeasti, muutaman päivän tai viikon aikana. Yöhikoilu on jatkuvaa ja niin voimakasta, että vuodevaatteet kastuvat. Luonnollisia syitä yöhikoiluun voivat olla liian korkea makuuhuoneen lämpötila tai liian paksu peitto. Muita syitä yöhikoiluun voivat olla lääkkeet, joiden haittavaikutuksena on liikahikoilua. Näitä lääkkeitä ovat jotkut masennuksen ja muiden psyyken häiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet. Beetasalpaaja voi aiheuttaa hikoilua. Vaihdevuosien hormonimuutokset aiheuttavat usein yöhikoilua. Naisilla oireet liittyvät vähentyneeseen estrogeeni-hormonin tuotantoon. Tällöin usein esiintyy myös kuumia aaltoja tai muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. Runsas alkoholin käyttö voi lisätä yöhikoilua. Alkoholi vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon. Myös lihavuus voi aiheuttaa hikoilua. Yöhikoilua esiintyy ylipainoisilla enemmän kuin normaalipainoisilla. Uniapnea-oireyhtymä aiheuttaa yöhikoilua. Sairauden oireita ovat lisäksi voimakas kuorsaus ja hengityskatkokset sekä päiväajan väsymys. Refluksitauti eli mahanesteen virtaaminen ruokatorveen voi aiheuttaa yöhikoilua ja siihen liittyy usein närästystä. Kilpirauhasen liikatoiminta ja diabeteksen hermovaurio aiheuttaa yöhikoilua. Kilpirauhasen liikatoiminnan muita oireita ovat laihtuminen, tiheä sydämen syke ja usein löysät ulosteet. Krooninen (pitkäaikainen) bakteeri- tai virustulehdus voi aiheuttaa yöhikoilua. Jotkin syöpämuodot ja sydänsairaudet aiheuttavat yöhikoilua. Kuitenkaan läheskään aina ei yöhikoiluun löydy tutkimuksista huolimatta mitään syytä.
Unettomuuden rasittavin ja terveydelle haitallisin muoto on toistuva öinen heräily. Yhtäjaksoinen uni, vaikka lyhytkin, on virkistävämpi. Jos herää kerran tai pari kertaa yössä pissalle, siitä ei vielä ole suurta haittaa. Yöllisen heräilyn tai aamuyön unettomuuden taustalla on usein masennus tai elimellinen sairaus. Masennustasi on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Yölliset heräämiset liittyvät usein masennukseen. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja mieliala kohoaa, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken ja yhtäkkiä, masennusoireet palaavat. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa, että hikisenä heräily on jäänyt vaivaamaan sinua. Hän varmasti voi selvittää asiaa vielä tarkemmin.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Pitkäaikaisen unettomuuden hoito
Nuoresta alkaen on ollut unensaantivaikeuksia. Muistini mukaan noin 10-vuotiaasta asti. Nyt olen 56-vuotias. 80-luvulla lääkäri määräsi midatsolaamia, joka auttoi. Nykyään käytän tematsapaamia 20 mg 3 tablettia ja tsolpideemia, määrä vaihtelee 2-5 tablettia. Lääkkeet on määrännyt psykiatri, jonka luona käyn säännöllisesti. Onko muita konsteja kuin hurja määrä lääkkeitä? Ongelma on siinä kun rupean nukkumaan, kasetti päässä rupeaa menemään ylikierroksille.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla toteutettavaa unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon: 1) Tarkista elintapasi. 2) Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. 3) Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. 4) Älä syö iltaisin liian raskaasti. 5) Älä mene nukkumaan nälkäisenä. 6) Noudata säännöllistä unirytmiä. 7) Käsittele huolet päivällä tai illalla. 8) Vältä liian pitkään nukkumista. 9) Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
Lääkäri tekee unilääkkeiden lopetussuunnitelman. Suurin ongelma unilääkkeiden käytössä on niiden helppous ja nopeus. Hoito on yleensä alussa tehokasta, vaikka unettomuuden syy jätetään selvittämättä ja hoidetaan vain oiretta. Näin unilääkkeen käyttäjän lääkkeen sietokyky lisääntyy, toimintakyky heikkenee ja vieroitusoireita ilmenee. Lisäksi ihminen voi menettää luottamuksensa omaan kykyynsä nukkua. Mikäli unilääkkeiden käyttö lopetetaan nopeasti, vieroitusoireet lisäävät entisestään tätä käsitystä. Jos unilääkkeen käyttö lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla muutamia öitä tai jopa viikkoja kestävä unettomuus. Unilääkkeen käytön lopettaminen voi olla vaikeaa ja siihen tulee valmistautua. Usein myös se mitä suurempi unilääkeannos on ollut sitä kauemmin kärsii vieroitusoireista. Sivuvaikutusten takia suositellaan asteittaista unilääkkeiden poisjättämistä.
Kun haluat päästä eroon unilääkkeistä, on hyvin tärkeää, että itse tahdot ja päätät lopettaa niiden käytön. Toisilla se käy helposti ja toisilla vieroitusoireet saattavat olla epämiellyttäviä ja kestävät pitempään. Tämä on kuitenkin vaaraton ja ohimenevä ilmiö. Voit kuitenkin rauhassa luottaa siihen, että oireet vähitellen häviävät. Lääkevieroitus ei ole ainoastaan lääkkeen lopettamista, vaan sen aikana opetellaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja, jotka auttavat unettomuuden hoidossa. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua sellaisen lääkärinvastaanotolle joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Työelämään vaikuttavan unettomuuden hoito
Kyselisin seuraavanlaisesta asiasta. Kipeytin selkäni työssä vuoden 2007 alkupuolella, minkä johdosta aloin heräilemään kolmen ja neljän välillä aamuyöllä. Loppuyön tunnit olivat katkonaisia selkäsärystä johtuen. Tällä hetkellä selkä alkaa olla kunnossa, eikä aamuöinen heräilyni johdu enää särystä. Pitkäaikainen huono unenlaatu heijastelee ongelmia muistiin, työhön, uuden oppimiseen, keskittymiseen jne. Mitä suosittelisit hoitomuodoksi? Olen 33-vuotias. En tupakoi. Alkoholin käyttö on säännöllistä, mutta kohtuullista.
Vastaus
Kysymyksestäsi ei käy ilmi mahdollinen lääkityksesi. Joka tapauksessa uni-valverytmin tilanne kannattaisi selvittää. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja. Kuinka monta kertaa heräät öisin? Kuinka monta tuntia arvioit saavasi unta? Ovatko jalkasi levottomat ja onko sinulla tunne, että niitä tulisi jatkuvasti liikutella ollessasi levossa? Oletko ylipainoinen? Onko kukaan huomannut sinulla olevan hengityskatkoja nukkuessasi? Voisitko olla myös jossain määrin masentunut kivusta ja kaikesta muusta kokemastasi? Tavalliset unilääkkeet ovat tuskin paras ratkaisu ongelmaan. Mikäli olet masentunut, saattaa masennuslääkitys http://www.tietoaunettomuudesta.fi/masennuslaakkeet/ tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa saattaisi paras vaihtoehto koostua unta parantavasta, syvää unta lisäävästä lääkityksestä http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unilaakkeet/ . Erittäin tärkeätä on selkäongelman selvittäminen ja hoito. Osteopaatti saattaisi myös auttaa kokonaistilanteen selvittämisessä ja hoidossa.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Uniapnealle altistavat tekijät
Olen sairastanut interstitelliä kystiittiä (IC) noin 17-vuotiaasta. Sairaus tosin diagnosoitiin vasta seitsemisen vuotta sitten. Olen nyt 44-vuotias nainen. Sairauteni laatu on erittäin paha, sillä mitkään tänä aikana kokeillut hoidot eivät ole tehonneet (huuhtelu, venytys ja eri lääkkeet). Päivisin selviän tulehduskipulääkkeillä ja satunnaisella hyroksitsiinihydrokloridilla, mutta yöt ovat aivan kammottavia. Menen yleensä nukkumaan n. klo 23 ja ensimmäiset 2-3 tuntia nukun suhteellisen hyvin. Sitten viimeistään aamukahdesta alkaen nousen vähintään kerran tunnissa käydäkseni vessassa. Nukahdan pätkittäin tai en juuri ollenkaan, joka tapauksessa uni on levotonta ja olen aamuisin hyvin väsynyt. Noin parin vuoden ajan yöt ovat pahentuneet entisestään, ja itse ajattelen sen johtuvan masennuksesta ja epätoivon tunteesta. Tavalliset unilääkkeet vaikuttavat siten, että olen ihan yhtä takkuinen aamulla, kuin jos en olisi nukkunut. Samoin vaikuttaa hydroksitsiinihydrokloridi. Mistähän löytyisi apu - melatoniinista?
Vastaus
Joudut käymään öisin useita kertoja virtsalla. Tämä voi liittyä perussairauteen, mutta lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve voi johtua myös esimerkiksi uniapneasta. Mikäli joudut käymään ainakin kolme kertaa yössä virtsalla, tulisi myös uniapnean mahdollisuus huomioida ennen kuin yövirtsaamisen tarve laitetaan vain interstitellin kystiitin lukuun. Tärkeimpiä uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ylähengitysteiden ahtaus (pieni leuka, suuret nielurisat, ahdas nenä, paksu kaula tms.) ja keskivartalolihavuus. Onko kukaan maininnut, että sinulla olisi unenaikaisia hengityskatkoja? Unilääkkeet tai hydroksitsiinihydrokloridi eivät ole ratkaisu ongelmaasi. Ehdotan, että selvitytät, voisiko sinulla olla uniapnea. Jos se voidaan sulkea pois, saattaisit hyötyä melatoniinista ja mahdollisista masennuksen hoitoon tarkoitetuista, unta parantavista lääkkeistä pieninä annoksina.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Ulos unettomuuskierteestä
Olen viisikymppinen mies, ja unihäiriöideni historia on seuraavanlainen: Kuudesta seitsemän vuotta sitten, ehkä jo aikaisemmin, menin keskussairaalan ensiapuun hyperventiloinnista (jota en tietysti aikaisemmin ollut kokenut, enkä tiennyt mikä minua vaivaa). Siellä kertoessani lääkärille, että kaikki on hyvin, kiirettä vain pitää työelämän suhteen ja aamulla olisi lähtö Afrikkaan, lääkäri määräsi sekoituksen amitriptyliiniä ja oksatsepaamia, ja sitä sitten olen käyttänyt tähän syksyyn asti. Oksatsepaamista olen joka vuosi pitänyt parin kolmen kuukauden paussin, mutta amitriptyliinin suhteen yksikin yö ilman lääkettä aiheutti totaalisen unettomuuden - ei siis sekuntiakaan, näin ainakin luulen. Alkoholin suhteen olen ollut suurkuluttaja, ja tämän sekoituksen totesin myös hyväksi krapulalääkkeeksi, jota käytin krapula-aamuina tuplaamalla annoksen. Alkoholi on mielestäni ollut tuurijuoppouden tasolla, jossa kahdesta kolmeen päivään kestävä ”putki” on kerran kuukaudessa. Sen haittavaikutukset ovat olleet lähinnä sosiaalisia ja henkisiä masennuksia.
Koko elämäni ajan olen ollut tietynlainen työnarkomaani. Kenellekään en ole ollut hommissa 15 vuoteen, vaan minulla on yhden hengen firma, jolla tällä hetkellä menee ehkä paremmin kuin koskaan. Aina olen työjuttujeni suhteen ollut etuoikeutetussa asemassa ja saanut valita hommani sekä tehnyt mielenkiintoisia projekteja. Projekteja on kyllä niin paljon, että tuntemani ihmiset aina ihmettelevät, kuinka yksi ihminen ehtii kaiken tämän tekemään. Koko elämäni olen ollut hyvässä fyysisessä kunnossa. Harrastuksenani on jäätikkövaellus, minkä johdosta viime kesänä kuntoni oli miltei maratooniluokkaa. Äärimmäinen fyysinen rasitus (seitsemän tunnin hiihtolenkit viime talvena) ovat olleet ainoa ”pääni tyhjennysharjoitus” ja alkoholiputken korvike.
Tämä syksy on ollut ehkä kiireisin, mutta myös antoisin, työelämässäni. Mutta syksyllä päätin lopettaa itsenäisesti amitriptyliinin käytön, sillä en oikein ollut saanut lääkäreiltä (terveyskeskuksessa) ohjeita, miten sen käyttö lopetetaan. Vähensin ensi puoleen, sitten pari kuukautta, ja sitten kuukauden päästä kokonaan pois. Siitä seurasi tietysti unettomuusongelmia. Korvasin sitä tuplaamalla oksatsepaamin ja lisäksi normaalia vielä enemmän alkoholia. Sain tilanteen mielestäni kontrolliin, jolloin alkoholin käyttö oli sillä tasolla mitä jo vuosia, ehkä huomattavasti vähemmän. (suunta on pitkällä aikavälillä viiden vuoden aikana ollut vähenevä)
Eli tilanne oli nyt siis samassa kuin alun perin, mutta ilman amitriptyliiniä - sain epäsäännöllisesti joskus nukuttua jopa kuusikin tuntia putkeen (yleensä kyllä nukahdan, mutta herään 4 tunnin päästä). Nyt olen ollut ilman amitriptyliiniä ehkä neljä kuukautta. Kaksi kuukautta sitten päätin lopettaa alkoholin käytön, ja nyt kahden kuukauden aikana olen kaksi kertaa ottanut alkoholia. Noin kaksi kuukautta sitten tilanteeni oli suhteellisen normaali, eli kahden päivän känni, kuitenkin takana miltei kuukausi ilman yhtä keskiolutta, nyt viikko sitten yksi normaali sivistynyt viini-ilta ystävien kanssa, ja sen jälkeen ei keskiolutta (yleensäkään en juo näiden putkien välissä).
Kuukausi sitten päätin lopettaa tupakan polton, ja olen ollut nyt polttamatta neljä viikkoa, siis ilman yhtään savuketta. Samanaikaisesti kuukausi sitten pudotin sen oksatsepaamin. Kaksi viikkoa olen ilman nikotiinia, alkoholia, amitriptyliiniä ja oksatsepaamia hemmetinmoisen kiireen ja työrumbaan keskellä (stressi ei mielestäni ole kuitenkaan mitään ahdistavaa - päinvastoin työteho on ollut huikea, kun ei nuku kuin kaksi kolme tuntia vuorokaudessa). Aloitin myös lenkit nukkuakseni paremmin, hyvin varovasti kyllä, sillä olen jatkuvassa univelassa. Kaksi viikkoa sitten aloitin oksatsepaamin käytön ja väsymys on sitä luokkaa, että en oikein kunnon lenkkiä saa tehtyä, mutta olen yrittänyt kävellä.
Nyt tilanne on sellainen, että kun otan kaksi kappaletta 15 mg oksatsepaamia, nukun sillä tunnin tai kaksi. Herään lukemaan, otan yhden oksatsepaamin ja nukun tunnin tai kaksi, korkeintaan kolme. Olen yrittänyt nukkua päivällä tunnin, jos siihen on aikaa. Nyt kunto alkaa mennä lujaa alaspäin, ja päivän jaksaminen on vaikeaa (töitäni en voi vähentää, eivätkä ne edelleenkään ole stressi, mutta kun päällä työnsä tekee, työteho on selvästi laskenut). Silti eilen juoksin kolmen kilometrin lenkin, jonka minulle pitäisi olla kuin lakupätkän syönti, mutta se oli raskas, enkä nukkunut yhtään paremmin. Nyt heräsin kahden tunnin unien jälkeen, ja alan olla vähän huolestunut tilanteestani – mutta en edelleenkään ahdistunut. Homma on mielestäni hanskassa stressitasolla, enkä ole liiemmin kärttyinen.
Mutta homma luisuu kovaa vauhtia hanskasta. Minulla on nyt vähintäänkin kahden kuukauden univelat. Juuri äsken otin kaksi amitriptyliiniä (ensimmäiset ehkä neljään, viiteen kuukauteen) ja kaksi oksatsepaamia (siis entisen normaalin annoksen). Haluaan tietää, heräänkö taas kahden tunnin kuluttua, kun ensin olen lukenut pari tuntia. Nyt en kuitenkaan haluaisi viedä tätä takaisin entiseen. Tilanne alkoholin kanssa on ok. Ei se juomattomuus ole oikein koskaan ollut todellinen ongelma. Se on ollut ennemminkin päätösten asia. Kuukausi sitten en käyttänyt nikotiinia (se siis alkoi silloin) ja nikotiinia en tule enää käyttämään. Alkoholi saa mielestäni jäädä pois, koska se vaikuttaa unihäiriöihin ja tekee tupakantuskasta moninkertaisen. Mutta miten tämä muu kemia? En halua aloittaa amitriptyliiniä uudestaan ja haluan oksatsepaaminkin pois.
Nyt alamäki on kuitenkin nopeasti kiihtyvä ja unettomuuskierre pahenee. Jotain neuvoa kaipaan ja äkkiä. Ensimmäisiä rintakipuja on jo ilmennyt, mutta en tietenkään voi olla varma, mistä ne johtuvat, ehkä punttisalilta, jonka olen kevyenä myös aloittanut pienen tauon jälkeen. Nyt pitäisi laittaa tämä mies oikeille raiteille. Itse olen valmis mihin tahansa ”uhrauksiin”. Motivaatio on edelleen kova eikä sen pettämisestä vielä näy merkkejä, mutta pettää sekin aikanaan.
Toivoisin todellakin sinun ottavan yhteyttä mahdollisimman pian. Vaikka olenkin aina sanonut, että ei minua murra mikään, en koskaan olettanut, että nämä murtovarkaat tulevat sisältä päin, ja sinne en ole saanut asennettua turvajärjestelmää. Selkäänpuukottajille olen aina sanonut, että antaa mennä vain - jokainen isku menee vanhaan reikään ja siellä se ei edes satu.
Vastaus
Olet oikeassa siinä, että sinun on korjattava elintapojasi päästäksesi uniongelmistasi. Antamiesi tietojen perusteella puutteellinen unihygienia on ollut syy uniongelmiesi syntyyn ja bentsodiatsepiinilääkitys (oksatsepaami) osaltaan lisännyt ongelmia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jonka terveys riippuu siis kaikkien osa-alueiden tasapainosta.
Kerroit olevasi työnarkomaani, ja tämä tarkoittanee sitä, että aivosi kuormittuvat pitkien työpäivien aikana liikaa. Illalla, kun vireystason pitäisi laskea ja elimistön valmistautua uneen, aivosi työskentelevät vielä aktiivisesti, ja nukahtaminen vaikeutuu. Tällöin tarvitset kemiallista apua nukahtamiseen, jotta ehtisit edes jonkin pituisille yöunille ennen seuraavaa työpäivää. Pitkään käytettyinä monet lääkeaineet muuttavat unen rakennetta, ja näin syntyy helposti noidankehä.
Alkoholin tiedetään heikentävän unen laatua runsaasti nautittuna. Lasi viiniä illalla voi rentouttaa mukavasti, mutta suurempi määrä varmaankin kostautuu katkonaisena yöunena.
Liikunta on riittävän levon ja terveellisen ruokavalion ohella tärkeä tekijä päivittäisessä jaksamisessa ja stressin hallinnassa. Raju liikunta on sijoitettava päiväsaikaan, ei myöhempään kuin kolmisen tuntia ennen nukkumaanmenoa, koska sekin lisää kehon aktiviteettia ja siirtää luonnollista nukahtamista myöhäisemmäksi. Ilta-aikaan sopii vaikka rauhallinen iltakävely tai jokin rentouttava liikuntamuoto, esimerkiksi jooga.
Oksatsepaami on bentsodiatatsepiini, johon syntyy helposti ja nopeasti psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. Vieroitusoireina on mm. ahdistuneisuus, masennus ja unettomuus. Bentsodiatsepiineille on tyypillistä se, että käytön lopettamisen jälkeen oireet saattavat tulla takaisin alkuperäistä voimakkaampina. Vierotusoireet voivat tulla pitkänkin ajan kuluttua käytön lopettamisesta - joka tapauksessa oksatsepaamia pitäisi käyttää hyvin lyhyen aikaa, korkeintaan muutaman kuukauden, ja sen käyttö on syytä lopettaa asteittain juuri niin kuin olet tehnytkin.
Apu ongelmiisi löytyy unihygienian asteittaisesta remontista. Tässä voit saada apua ja tukea koulutetulta unihoitajalta, jolla on myös käytännön asiantuntevuutta. Amitriptyliini kannattaa lopettaa myös vähitellen, mutta ehkä vielä alkuvaiheessa tarvitset sitä muutoksen tukena.
Koska sinulla on ollut sydänperäisiä oireita, olisi paikallaan myös lääkärintarkastus, jotta varmistettaisiin se, ettei sinulla ole muita fyysisiä sairauksia.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Melatoniini vaihtoehto perinteisille unilääkkeille
Ensimmäisenä tahtoisin kysyä, mikä on kun käyn nukkumaan, koen kovaäänisen säpsähdyksen ja herään ja säikähdän. Tiedän, ettei mitään ääntä ole, mutta olo on kauhea kuin olisi saanut sähköiskun ja pomppaan ilmaan. Tämä sama on veljilläni ja puolisollani. Tahtoisin tietää mistä tämä johtuu.
Nyt sitten omaan uniongelmaani, jonka olen yrittänyt koota mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki alkoi vuosi sitten, kun minulle laitettiin hormonikierukka ja samanaikaisesti lopetin tupakan polton 27 vuoden jälkeen varenikliinilla, jota käytin 2 kuukautta. Olen nyt 42-vuotias nainen. Aloitin aktiivisen liikunnan vuosi sitten. Kävelen joka päivä vauhdikkaasti 12 km. Vuosi sitten syyskuussa aloin viettämään unettomia öitä eli nukuin 2-4 tuntia yössä. Kuusi viikkoa kärsittyäni elämä hajosi ja hakeuduin lääkäriin, kun vaan itkin. Lääkäri totesi, että minulla oli paniikkihäiriö ja sain siihen diatsepaamia 5 mg ja tsopiklonia 7,5 mg. Kuukaudessa elämä tasaantui ja sain uneni takaisin.
Viime keväänä olin lentokentällä ja sain paniikkikohtauksen. Otin diatsepaamia ja se meni ohi. Kesäkuussa aloin potea migreeniä joka ilta (6 päivää) ja yöllä en enää nukkunut, joten otin puolikkaan unitabletin ja nukuin hyvin loppu yön. Kesäkuun lopussa poistin kierukan, jotta migreeni poistuisi ja niin on käynyt.
Sain heinäkuussa uudestaan paniikkikohtauksen ja hakeuduin lääkäriin, kun en ollut edes nukkunut pariin viikkoon ja tsopkloni 7,5 mg ei enää tehonnut. Hän sanoi, että ota kaksi ja määräsi vaihtoehdoksi unilääkkeen oksatsepaami 15mg 1-2 illassa (jota en ole käyttänyt). Hän myös totesi, että poden masennusta. Itse en koe olevani masentunut, koska olen aktiivinen ja höppöttelen ihmisten kanssa. Kotona leivon ja teen kaikki kotityöt niin kuin ennenkin. Mielestäni diagnoosina masennus on väärä. Ahdistunut olen kerran kuussa, joka ei liity kuukautisiin, jotka ovat normaalit. Tällä hetkellä käytän valeriaanaa nukkumiseen ja olen alkanut syömään E-epaa 2000mg päivässä ja kuukausia sitten B-vitamiiniä, jossa on kaikki B-vitamiinit. Menen nukkumaan joka ilta klo 22 ja herään 07. En kuorsaa ja olen 176 cm ja 65kg eli normaalipainoinen. Vessassa käyn, jos herätessä tuntuu, että join liikaa vettä yötä vasten. Vaihdevuodet eivät ole vielä kyseessä, mikä on myös tutkittu. Levottomia jalkojakaan ei ole. En ole stressaantunut.
Mitä neuvoksi? En tahtoisi syödä unilääkkeitä lopun elämääkään kausittain. Olisiko melatoniinista minulle apua? Nukahtaminen on vaikeata ja herään monta kertaa yössä ja valvon lisää. Mitä tekisin? Olisiko neuvoa tällaiselle iloiselle positiivisesti ajattelevalle 4 lapsen äidille?
PS. En käytä alkoholia. Pyrin jättämään kaikki asiat yöpöydälle, kun menen nukkumaan. Avioliitto toimii hyvin.
Vastaus
Nukahdusvaiheen säpsähdykset ja sensoriset tuntemukset ovat tavallisia ja niitä esiintyy 60–70 prosentilla väestöstä. Lyhyet äkilliset raajojen lihasnykäykset ovat normaaliksi laskettavia ilmiöitä. Tila voi ilmetä myös putoamisen tunteena, kuumoituksena, kutinana, päänsisäisen äänen, kivuttoman räjähdyksen tai välähdyksen elämyksenä tai lyhyenä hallusinatorisena unikuvana. Stressi, kova liikunta ja kofeiinin runsas käyttö voivat lisätä oireita. Joskus toistuvat jokailtaiset oireet johtavat nukahtamispelkoon tai univajeeseen. Tämä on kuitenkin aivan vaaraton ilmiö.
Unettomuutesi syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Masennus diagnoosista sinun kannattaisi vielä käydä juttelemassa oman lääkärisi luona. Masennukseen liittyy usein myös unettomuutta. Tähän liittyy nukahtamisvaikeuksia sekä liian aikaisin heräämisiä tai unen katkonaisuutena. Tyypillisessä aamuyön unettomuudessa kärsivä ihminen ei varhain herättyään saa enää nukahdettua uudestaan. Joskus masennukseen voi kuulua myös liikaunisuutta. Suosittelisin sinua hyödyntämään kognitiivisia menetelmiä nukkumisen parantamiseksi. Terveytesi ei ole vaarassa, joten älä tee unettomuudestasi liiallista ongelmaa. Kausittaisesta unilääkkeen käytöstä ei varmasti ole suurta vaaraa terveydellesi. On kuitenkin järkevää toimia kuten olet itsekin ajatellut eli palauttaa hyvä yöuni ilman unilääkitystä. Uskoisin sen olevan mahdollista, mutta saatat kyllä tarvita ulkopuolisen apua. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivista keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärillesi olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla.
Tässä sinulle vielä jotain nukahtamisvinkkejä:
1. Pimennä makuuhuone verhoilla ja huolehdi mahdollisesta äänieristyksestä.
2. Mene vuoteeseen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
3. Jos uni ei tule15–20 minuutissa, nouse ylös sängystä ja yritä uudelleen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
4. Nouse ylös aamuisin aina samaan aikaan. Myös viikonloppuisin
5. Kun heräät, nouse ylös, pukeudu ja aloita päiväsi.
6. Älä juo kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia klo 14.00 jälkeen
7. Älä juo alkoholia.
8. Lisää liikuntaa.
9. Rentouta itsesi illalla. Jos tämä tuntuu sinusta vaikealta, hanki rentoutuskasetti ja kuuntele sitä säännöllisesti joka ilta.
10. Älä nuku päiväunia.
11. Voit myös nauttia pienen iltapalan juuri ennen vuoteeseen menoa. Useimmiten kevyt, matala hiilihydraattipitoinen iltapala on hyväksi nukkumiselle.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ voi tulla kyseeseen. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Alkoholin käyttö nukahtamisapuna
Kumpi on parempi ottaa unitabletti vai annos kaksi alkoholia jos molemmat alkavat nukuttamaan samalla tavalla?
Vastaus
Valitettavasti unilääkkeet tai alkoholi eivät ole ratkaisu nukahtamishäiriöihin. Itsensä tainnuttaminen niiden avulla ei kannata. Parempi on siirtää nukkumaanmenoa myöhemmäksi, ulkoilla tai lukea kirjaa siihen asti, että uni tulee. Vaikka nukkumistunnit jäisivät vähäisiksi, ne voivat olla parempaa ja tehokkaampaa lepoa kuin pitkä sängyssä pyöriminen. Unilääkkeisiin tulee helposti tottuminen eli lääkeannosta pitää ajan mittaan lisätä, jotta haluttu univaikutus tulee. On totta, että alkoholi rentouttaa ja väsyttää ja se on monilla itsehoitoyritys unettomuuden hoitoon. Valitettavasti alkoholi kuitenkin huonontaa unen laatua merkittävästi eikä sitä voi suositella unettomuuden hoitoon. Uni koostuu ns. syväunesta ja REM-unesta. Unennäkö liittyy REM-vaiheeseen. Alkoholi vähentää REM-unta ja syväunen jaksoja, jolloin ihmisen aivot ja ruumis eivät saa tarvitsemaansa lepoa, vaikka henkilö nukkuisikin. Säännölliset yömyssyt altistavat alkoholiriippuvuudelle. Elimistö voi tottua alkoholiin ja annosta joudutaankin pikkuhiljaa suurentamaan. Tämä polku johtaa helposti riippuvuuteen. Harvoin käytettynä yhdestä unilääkkeestä tai kahdesta alkoholiannoksesta ei kummastakaan ole suurta haittaa, mutta ei molempia yhtä aikaan ja vain satunnaisesti.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nukahtamislääkkeiden haittavaikutukset
Olen 41-vuotias nainen isohkolta maatilalta. Syön terveellisesti ja säännöllisesti. Liikun 3-4 kertaa viikossa hikiliikuntaa ja saan työssäni fyysistä rasitusta. Elämä on säännöllistä kaikella tavalla eivätkä viikonloputkaan eroa viikosta. Alkoholia juon melkein päivittäin, mutta harvoin olen humalassa. Parisuhde on kunnossa ja lapsien kanssa ei ole ongelmia. Ainut ristiriita on kiire aikoina vähäinen vapaa-aika, mutta siinä ei ole mitään uutta.
Nukahtamislääkkeitä olen käyttänyt viime talvesta lähtien ajoittain ja niillä olen saanut ennen nukuttua, mutta nyt olen alkanut herätä kolmen tunnin jälkeen. Illalla yritän nukkua ilman lääkettä, mutta jos uni ei tule tunnin kuluessa rentoutuneesta olotilasta huolimatta, otan lääkkeen, koska unettoman yön jälkeen olen huonossa työkunnossa ja se ei maatilalla onnistu. Jo autolla ajaminen on uhkarohkeaa.
Kuinka pitkään yhtäjaksoisesti voin syödä nukahtamislääkettä? Mitä haittavaikutuksia on esim. kolmen viikon yhtäjaksoisesta käytöstä? Tai siitä, että otan lääkkeen samana iltana kuin lasillisen viiniä?
Vastaus
Alkoholi ja unilääke ovat aina huono yhdistelmä. Kaikki nukahtamislääkkeet voimistavat alkoholin vaikutuksia. Unilääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö voi myös tehdä vaikutuksista arvaamattomia. Voi olla, että elimistösi on jo kehittänyt itselleen jonkinasteisen riippuvuuden joka nyt aiheuttaa unettomuutta. Unettomuuden syy tulisi selvittää. Kun se on hoidettu, uni voi tulla ilman nukahtamislääkettäkin. Paras keino estää liian pitkään jatkuva lääkitys ja mahdollinen lääkeriippuvuus on rajoittaa lääkkeen käyttö alun perin enintään noin kahteen viikkoon.
Nukuttavien aineiden pitäisi auttaa meitä nukkumaan, mutta jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Alkoholi saattaa vaivuttaa syvään uneen yön alussa, mutta kun alkoholi on imeytynyt, ilmenee vieroitusoireita, jotka aiheuttavat heräilyä ja pinnallista unta. Alkoholin aiheuttamat fysiologiset muutokset estävät kehoa saamasta tarvitsemaansa lepoa. Se muuttaa unen luonnollisia vaiheita ja vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä. Alkoholi vähentää vilke- eli REM-unta. Kun alkoholi poistuu verestä unen aikana, tulee korvaava voimakas REM-unen vaihe ja aivojen aktivaatiotaso nousee. Tämä tapahtuma aiheuttaa usein heräilyjä. Ihminen voi siis nukahtaa alkoholin avulla helposti ja herätä tuntien itsensä jopa pirteäksi, mutta päivän kuluessa hän huomaa melko nopeasti väsyvänsä. Alkoholi ei sovi unilääkkeeksi. Vaikka yömyssy voi rentouttaa, se muuttaa unen rakennetta ja heikentää unen laatua. Säännölliset yömyssyt altistavat alkoholiriippuvuudelle. Elimistö tottuu alkoholiin, ja annosta joudutaankin pikkuhiljaa suurentamaan. Tämä polku johtaa helposti riippuvuuteen.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Sisäisen kellon häiriö
Olen pian 32-vuotias ja olen aikaisemminkin joskus kärsinyt unettomuudesta. Teen kaksivuorotyötä ja tuntuu, että aamuvuoroon vaihtaminen on aina vain vaikeampaa. Sunnuntai-maanantai välisenä yönä en saa juuri nukutuksi. Sitä seuraa työpäivä, jolloin kaikki on todella vaikeaa. Mikä taas aiheuttaa sen, että olen jollain tavalla yliväsynyt, enkä seuraavanakaan yönä saa nukuttua.
Tulee hieman epätoivoinen olo, mikä pahimmillaan johtaa viikkoon minimiunilla. Mitä siis tehdä?
Vastaus
Kysymyksesi antaa aiheen epäillä, että kärsit viivästyneestä unijaksosta. Siinä aivojen sisäinen kello http://www.tietoaunettomuudesta.fi/elimiston-sisainen-kello/ (suprakiasmaattinen tumake) ei toimi synkronisesti elinympäristön kellon kanssa. Saatat hyötyä aamulla otettavasta kirkasvalosta tai sarastusvalohoidosta aamuisin. Saatat hyötyä myös ajoittaisesta illalla noin kello 21–23 otettavasta melatoniinista http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ (iltavuoron jälkeen) ajoittaisina 2–4 viikon kuureina. Myös aamun tai alkuillan liikunta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unihuolto/ voi auttaa korjaamaan rytmejä. Tarkemman diagnoosin tekemiseksi tulisi tehdä mm. niin sanottu aktigrafiarekisteröinti, jossa uni-valverytmiä seurataan jatkuvasti työ- ja kotioloissa noin viikon ajan.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Ilta- ja yötyön vaikutus uneen
Olen 48-vuotias nainen ja ollut huonouninen koko ikäni. Viimeiset 7–10 vuotta on ollut todella vaikeaa aikaa. Söin uni- ja nukahtamislääkkeitä 5–6 vuotta säännöllisesti ja sitten omatoimisesti lopetin niiden käytön ymmärettävien haittavaikutusten takia. Sen jälkeen olen olut laajassa unitutkimuksessa. Rekisteröinnissä ei löytynyt muuta kuin satunnaisia hengityskatkoksia, joita ei katsottu tarpeelliseksi hoitaa. Stressaavat elämänvaiheet ovat pahentaneet vaivaa. Lääkäriltä on todistus, ettei minun tarvitse tehdä kuin säännöllistä päivä/aamutyötä (jota ei lähihoitajalle juuri ole tarjolla). Nyt kysyisinkin, uskaltaisinko kokeilla pelkkää iltatyötä, jos sattuisin löytämään? Tai peräti pelkkää yötyötä? Vai sotkeutuisiko uni entistä pahemmin? Näilläkin sivuilla kun on todettu, että parhaiten nukahtaa kello kahden ja kuuden välillä. Tuntuu, että niin on omalla kohdallanikin. Aamun lähetessä saatan nukkua peräti 2–3 tuntia heräämättä. Muuten heräilen tunnin puolentoista välein kun vihdoin nukahdan.
Vastaus
Kirjoitat laajasta unitutkimuksesta. Laajaan kokoyön unitutkimukseen kuuluu aivosähkötoiminnan (EEG), silmien liikkeiden, lihasten toiminnan, hengitysilmavirran, hengityliikkeiden, sydämen sähköisen toiminnan (EKG), happikyllästeisyyden (happisaturaatio) sekä jalkojen liikkeiden rekisteröinti. Jos tällaisessa tutkimuksessa ei löytynyt muuta kuin satunnaisia hengityskatkoksia, ei sinulla mitä todennäköisimmin ole uniapneaa. Muutoinkin uniapnea on erittäin harvoin jo nuoruudessa alkaneen huonounisuuden syy. Jos kuitenkin kerrot nukkuvasi huonosti ja laaja unitutkimus oli normaali, ovat nuo kaksi asiaa hieman ristiriitaisia. Olet varmasti saanut vastauksen tutkimuspaikasta. Laajan unitutkimuksen vastaukseen kuuluu aina myös yksityiskohtainen selvitys unen rakenteesta ja unen eri syvyysvaiheiden esiintymisestä. Kuinka paljon sinulla oli syvää kolmannen ja neljännen asteen unta yön aikana? Kuinka monta tuntia nukuit rekisteröintiyönä? Kuinka nopeasti nukahdit rekisteröintiyönä? Kuinka paljon jalkojen liikkeitä esiintyi? Rekisteröinnissä tulisi olla kohta, jossa on laskettu raajaliikeindeksi (PLMI). Mikä on tuon PLMI-indeksin arvo? Toisin sanoen, kuinka monta kertaa tunnissa jalkasi liikkuivat? Jos kaikki nämä olivat normaaleja, ei pelkkään iltatyöhön ole sinänsä mitään estettä. Iltatyö voi sopia sinulle etenkin jos olet selvästi iltatyyppinen ihminen (iltavirkku). Joillekin voi sopia myös pelkkä yötyö etenkin jos se sopii muuhun elämäntilanteeseen (sosiaalinen elämä, perhe-elämän, parisuhde, vapaa-aika ym.).
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren levoton yöuni
Iltaisin menen nukkumaan viimeistään klo 22.30 ja yritän saada unen päästä kiinni, mutta uni ei tule. Saatan pyöriä sängyssä jopa neljä tuntia eikä mikään tunnu auttavan. Kun viimein nukahdan, nukun levottomasti (saatan potkia, huitoa käsillä tai mumista), ja aamulla on väsynyt olo vaikka nukkuisin kahdeksan tuntia.
Lääkärille en tahtoisi mennä, koska minulle on tehty suuntaa antava testi, jonka mukaan minulla olisi keskivaikea masennus. Itselläni ei ole stressin aiheuttavia tekijöitä tms. Terapiani tulee loppumaan keväällä, koska olen saanut sen avun, minkä tarvitsinkin masennukseen. Mitä siis voisin tehdä? Onko terveyskeskuksen lääkärillä käynti ilmainen? Olen 16-vuotias.
Vastaus
Unihäiriösi syy tulisi ehdottomasti selvittää. Kyseessä voi olla toisaalta viivästynyt unijakso, jossa aivojen sisäinen kello jätättää merkitsevästi. Kuvaamasi levoton yöuni ja huitomisesi eivät ole tyypillisiä painajaisunissa. Ne eivät myöskään sovi tavalliseen unissakävelyyn eivätkä kauhukohtaukseen. Kyseessä voi olla myös REM-unen aikainen käyttäytymishäiriö, joka on kuitenkin varsin harvinainen nuorilla ihmisillä. Kyseessä voi olla myös joku muu harvinaisempi häiriö, joka olisi hyvä selvittää.
Lääkärin huolellinen haastattelu ja tutkimus ovat tärkeitä. Jos unihäiriön laatua ei voida diagnosoida, tulisi tehdä laaja koko yön EEG-unipolygrafiatutkimus ja samanaikainen kokoyön videonauhoitus unilaboratoriossa. Sinun kannattaa hakeutua terveyskeskukseen ja pyytää, että lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin tarkempiin unilääketieteen erikoislääkärin tai neurologin tutkimuksiin. Oireesi eivät viittaa uniapneaan, joten tavallisesta uniapnean tutkimiseksi tehtävästä yörekisteröinnistä ei ole paljoa apua.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Bentsodiatsepiinivieroitus
Olen 53-vuotias, kohtalaisen ylipainoinen nainen. Koko ikäni olen ollut herkkäuninen. Vuorotyö pahensi asiaa, ja käytin ajoittain uni- ja masennuslääkkeinä doksepiiniä, mirtatsapiiniä ja tematsepaamia.
Kymmenen vuotta sitten perheessämme sattui itsemurhatapaus ja aloin käyttää tematsepaamia 20 mg säännöllisesti ja doksepiiniä 50 mg toisinaan. Viisi vuotta sitten aloin saada rytmihäiriökohtauksia, jolloin syke oli 120-200, yleensä öisin. Loimaan sairaalassa tämä tulkittiin paniikkihäiriöksi ja lääkkeeksi minulle määrättiin essitalopraamia 20 mg aamuisin ja alpratsolaamia 1 mg tarvittaessa kolme kertaa päivässä. Tällä mentiin noin kaksi vuotta, ja elämä oli jokseenkin kauheaa lääkehuurua ja tykytystä, kunnes menin kardiologin vastaanotolle. Hän otti asian vakavasti. Sydämeni tutkittiin. Sain ablaatiohoitoa ylimääräiseen johtorataan ja tilanne korjaantui.
Mutta olin ja olen vieläkin lääkeriippuvainen. Yöksi on pakko ottaa tematsepaamia ja illalla alpratsolaamia - essitalopraamin olen pienentänyt 10 mg:aan, mutta käytän sitä, koska vaihdevuosivaivat ovat todella hankalia mielialan heittoja ja itkuisuutta hormonikorvaushoidosta huolimatta. Nukkumiseni on noin kolmen tunnin pätkä joko alkuillasta tai aamuyöllä. En ole lisännyt rauhoittavien määrää muulloin kuin äärimmäisessä hädässä yhdellä, kun on toista viikkoa valvonut putkeen.
Onko mitään mahdollisuuksia vierottua jotenkin näistä nykyisistä unilääkkeistä, koska niillä ei ole tehoa? Olenko tuomittu unettomuuteen loppuiäkseni? Kaikki yleiskonstit on käytetty. Paniikkihäiriötä en tunne sairastavani nyt enkä aikaisemminkaan. Nyt minulla on lääkevieroituksesta johtuvia oireita, ja ennen sydänkorjausta oli tykytystä ja sen pelkoa. Olen täysin masentunut ja uupunut tähän tilanteeseeni, ja tunnen vanhenevani ennen aikojani – muisti, keskittyminen ja aloitekyky ovat nollassa.
Vastaus
Unettomuutesi taustalla voi olla useita eri syitä. Unettomuus on alkanut psyykkisestä traumasta. Sinua on hoidettu myös paniikkihäiriöksi diagnosoitujen oireiden takia. Sen hoitona on ollut essitalopraami, joka onkin tarkoituksenmukainen paniikkioireiden lääke. Käytät edelleen myös alpratsolaamia. Alpratsolaami on erittäin voimakas bentsodiatsepiini. Se on tietyllä tavalla “liiankin hyvä” ahdistuslääke. Siihen kehittyy erittäin helposti riippuvuus, ja alpratsolaamin lopettaminen on usein erittäin vaikeaa.
Annosta täytyy pienentää asteittain ja hitaasti. Mikäli se lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla voimakasta ahdistusta, vapinaa, flunssan tapaisia oireita, sydämen tykytystä jne. Sinällään nämä vieroitusoireet eivät ole vaarallisia, mutta varmasti kiusallisia. Onneksi ne menevät yleensä ohi muutamassa päivässä tai 1-2 viikossa sen jälkeen, kun lääke on kokonaan lopetettu.
Sinun kannattaisi kyllä harkita alpratsolaamin lopettamista. Essitalopraami on tässä suhteessa huomattavasti parempi vaihtoehto. Tematsepaami tulisi myös asteittain lopettaa. Sekin on bentsodiatsepiini, joskin heikompi kuin alpratsolaami. Unta parantamaan voidaan käyttää tarvittaessa pitkävaikutteista melatoniinia tai jotakin muuta unta parantavaa lääkitystä. Hyötyisit varmasti myös kognitiivisista unettomuuden hoitomenetelmistä. Voit kysyä sellaisista omalta lääkäriltäsi.
Ennuste ei vaikuta kohdallasi huonolta, päinvastoin. Olet jo ottanut askeleita eteenpäin kirjoittaessasi ja tunnistaessasi ongelmasi. Koska olet siis ilmeisesti ylipainoinen, on myös uniapnea mahdollinen. Mikäli joku on maininnut sinulla olevan nukkuessasi hengityskatkoja, ja mikäli joudut käymään öisin ainakin 2-3 kertaa virtsalla, on se hyvin mahdollinen. Siinä tapauksessa tulisi sinulle tehdä myös koko yön unirekisteröinti asian selvittämiseksi.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren epileptikon univaikeudet
19-vuotias tyttäreni sairastui epilepsiaan 14-vuotiaana. Lääkityksenä on natriumvalproaatti ja klobatsaami. Tyttärellä on ollut kaksi kohtausta neljän vuoden aikana. Keväällä 2007 alkoivat univaikeudet. Uni ei tullut ja siitä seurasi kohtauspelko. Hän nukkuu tsopiklonin avulla, jota hän on käyttänyt säännöllisesti kesästä 2007. Tyttäreni on käynyt keskusteluissa nuorten psykiatrisella poliklinikalla, mutta siitä ei ollut apua. Tytär on ahdistunut ja stressaantunut. Hän haluaisi eroon nukahtamislääkkeestä, mutta ei onnistu. Lisäksi hänellä on säännöllisiä heikotuskohtauksia ja hän joutuu syömään jatkuvasti. Hän ei ole ainakaan vielä ylipainoinen. Heikotuksen syytä etsitään parhaillaan ja tutkimukset ovat kesken. Heikotus johtuu ehkä natriumvalproaatin haittavaikutuksista. Tytär käy lähihoitajakoulua, mutta pelkää, että ei pysty keskittymään ja jatkamaan opiskelua. Hän asuu Helsingissä siskonsa kanssa. Itse asumme Etelä-Pohjanmaalla. Mikä terapia auttaisi? Vanhemmatkin ahdistuvat jo. Mistä osaisimme hakea oikeanlaista apua, ettei tyttären paras nuoruus olisi jatkuvaa stressiä, pelkoa ja ahdistusta? Tätä rataa hän syrjäytyy.
Vastaus
Tyttäresi unihäiriön syy tulisi ehdottomasti selvittää. Ei ole todellakaan järkevää käyttää samanaikaisesti tsopiklonia, valproaattia ja klobatsaamia, joka on bentsodiatsepiini. Mihin vuorokauden aikaan hänen kohtauksensa ovat tulleet? Mikä on epilepsian syy ja minkä tyyppisiä kohtaukset ovat olleet? Heikotuskohtaus voi olla epileptinen tai se voi johtua myös esim. verenpaineen laskusta. Ottaako hän klobatsaamia vain iltaisin? Aamulla otettuna se voi sotkea vuorokausirytmiä ja väsyttää päivällä. Hän saattaisi hyötyä myös niin sanotusta laajasta unipolygrafiasta. Hänen kannattaa puhua oman neurologinsa kanssa asiasta. On olemassa epilepsialääkkeitä, joita käytetään myös unettomuuden hoidossa illalla otettuna.
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden käytön lopettaminen
Olen 80-vuotias mies ja kärsinyt unettomuudesta lähes 60 vuotta. Nyt käytän lääkärin määräämiä amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä. Siinä on haittavaikutuksena väsyttäminen. Lääkärini kertoi, että hänellä on eräs potilas, joka syö lääkettä 7 kappaletta illalla. Huomasin itsekin, että joutuisin lisäämään annosta aina tietyin välein, joten pyysin häneltä melatoniinia. Ajattelin, että se on vähemmän myrkyllinen. Nyt otan 3 kappaletta amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä ja 4 kappaletta melatoniinia (2 mg). Onko tämä annostelu turvallista? Tiedän, että ilman unilääkettä en saa unta.
Vastaus
Lääkäri määrää annoksen. Älä lopeta lääkitystä äkillisesti pitkäaikaisen hoidon jälkeen neuvottelematta ensin lääkärisi kanssa. Kyseisessä lääkkeessä on kahta vaikuttavaa ainetta; amitriptyliiniä (masennuslääke) ja klooridiatsepoksidia (bentsodiatsepaami). Kolme kappaletta illalla on melko suuri annos. Klooridiatsepoksidin takia siihen voi syntyä myös riippuvuus ja klooridiatsepoksidi voi myös huonontaa muistia. Amitriptyliinillä on omat ongelmansa annoksen suurentuessa (suun kuivuminen, verenpaineen lasku, silmänpaineen kohoaminen, muistihäiriöt). Voisit ehkä puhua lääkärisi kanssa muista vaihtoehdoista kuten mirtatsapiinista (3.75 – 7.5 mg illalla ja/tai pitkävaikutteinen melatoniini). Lääkärisi antama esimerkki on valitettavan huono. Seitsemän tabletteia illalla tarkoittaa 87.5 mg amitriptyliiniä ja 35 mg klooridiatsepoksidia illalla. Niin suuret annokset voivat kuitenkin tulla kyseeseen joskus mm. hoidettaessa mielenterveyspotilaita eli sinänsä annos ei ole poikkeuksellisen suuri. Olisi hyvä pienentää omaa annostasi asteittain, jotta mahdolliset vieroitusoireet voidaan välttää. Jos sinusta tuntuu, että lääkkeen vaikutus on liian voimakas tai liian heikko, kerro asiasta lääkärillesi. Jos käytät nopeasti imeytyvää tavallista melatoniinia, voi 8 mg tulla joskus kyseeseen. Silloin koko annos tulisi ottaa mahdollisimman tarkasti noin kello 21- 22 aikaan illalla riippumatta nukkumaanmenoajasta. Jos taas käytät pitkävaikutteista melatoniini-valmistetta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/, on annos selvästi turhan suuri. Tällöin 2 mg riittää otettuna noin kello 20-21 aikaan.
» SULJE
Perinteisistä unilääkkeistä irrottautuminen melatoniinin avulla
Olen 67-vuotias, eläkkeellä oleva naislehtori. Pysyvä unettomuuteni alkoi jo vuoden 2000 kesällä. Tuolloin lopetin käyttämieni hormonilääkkeiden nauttimisen kerta heitolla. Mitään erikoista ei elämässäni tuolloin tapahtunut ja oli stressivapaa lomakausi. Turvauduin seuraavaan: työterveyslääkäri, akupunktio, hypnoosi, avantouinti, psykiatri. Liikuntaa on harrastettu kohtalaisesti. Ei tupakointia. Alkoholia ja kahvia nautin kohtuullisesti. Lääkkeeksi sain tuolloin tematsepaamia ja mianseriinihydrokloridi, jonka sittemmin jätin. Myöhemmin unilääkkeeksi tuli tsopikloni.
Vuoden 2003 syksyllä kävin Helsingissä uniklinikalla. Ei muuta uutta kuin unilääke muutettiin tsolpideemitartraatti ja määrättiin masennuslääkkeeksi mirtatsapiinia. Viimeksi mainittu toikin helpotusta pään kiristykseen (niin kuin vanne olisi päässä) ja aivan aluksi se toi luonnollisen väsymyksen ja iltauneliaisuuden. Myöhemmin jätin (vähitellen) mirtatsapiinin, koska se ei kuitenkaan vaikuttanut unen saantiin, ja lisäksi se mielestäni toi paino-ongelmia. Myöhemmin olen käyttänyt 2-3 vaiheessa mirtatsapiinia 15 mg, joka on tuonut väliaikaista helpotusta pään kiristävään oloon, väsymykseen ja hermostuneisuuteen. Tällä hetkellä otan vain joka ilta tsolpideemitartraattia, yleensä ½ tablettia, tarvittaessa 1 tabletin, mutta herään joka yö ainakin kerran, jolloin joudun taas ottamaan lääkettä ½ tablettia. Virtsalla käyn ainakin kerran yössä.
Olen muuten terve, harjoitan liikuntaa ja ulkoilua. Olen ajoittain hieman ylipainoinen ja olen harjoittanut jojo-laihduttamista. Nyt olen normaalipainoinen. En ole potenut masennusta, mutta olen jännittäjä ja hieman pessimisti. Minulla ei ole uniapneaa eikä levottomia jalkoja, mutta en saa enkä ole koskaan saanut unta, jos jalkani ovat kylmät eivätkä ne lämpene sukilla, peitteillä tai kuumalla vedellä. Ei ennen kuin ”päästä” päin leviää lämpö jalkoihinkin. Vaihdevuodet vaivoineen ovat ohi.
Käyn nukkumaan tavallisesti klo 22–23, jolloin viimeistään alkaa kiristävä tunne päässä. Mitään tervettä väsymystä tai uneliaisuutta en valitettavasti tunne. Aamulla herään 6.30 – 8.00.
Pyydän nyt mahdollista apua ongelmaani. Voisiko apu löytyä melatoniinista, joka on nyt ollut paljon esillä? Aikaisemmin minulle ilmoitettiin, että se on USA:ssa paljon käytetty, mutta Suomessa käytetään yleensä vain vuorotyöläisille tai aikaerorasitukseen. Voisiko nyt kuitenkin kokeilla sitä ja minkä vahvuisena? Onko sitä mahdollista aloittaa käyttämään rinnan unilääkkeeni kanssa ja mikäli melatoniini (viikkojen kuluttua?) alkaisi tehota, jättää vihdoinkin unilääkkeet vähitellen?
P.S. Lukiossa ollessani, syksyllä 1959, minulla oli 1-2 kuukautta (?) kestänyt unettomuus, tuolloin stressistä johtunut. Silloin se hoidettiin vahvalla unilääkkeellä (sisälsi kai amfetamiinia) sekä aamuisin otettavalla vastalääkkeellä, jotta pystyi heräämään ja käymään koulua.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke. Jos aloitat melatoniinin, tulisi samalla selvittää, voidaanko muu unilääkitys lopettaa kokonaan. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
» SULJE
Melatoniini vaihtoehto perinteisille unilääkkeille
Ensimmäisenä tahtoisin kysyä, mikä on kun käyn nukkumaan, koen kovaäänisen säpsähdyksen ja herään ja säikähdän. Tiedän, ettei mitään ääntä ole, mutta olo on kauhea kuin olisi saanut sähköiskun ja pomppaan ilmaan. Tämä sama on veljilläni ja puolisollani. Tahtoisin tietää mistä tämä johtuu.
Nyt sitten omaan uniongelmaani, jonka olen yrittänyt koota mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki alkoi vuosi sitten, kun minulle laitettiin hormonikierukka ja samanaikaisesti lopetin tupakan polton 27 vuoden jälkeen varenikliinilla, jota käytin 2 kuukautta. Olen nyt 42-vuotias nainen. Aloitin aktiivisen liikunnan vuosi sitten. Kävelen joka päivä vauhdikkaasti 12 km. Vuosi sitten syyskuussa aloin viettämään unettomia öitä eli nukuin 2-4 tuntia yössä. Kuusi viikkoa kärsittyäni elämä hajosi ja hakeuduin lääkäriin, kun vaan itkin. Lääkäri totesi, että minulla oli paniikkihäiriö ja sain siihen diatsepaamia 5 mg ja tsopiklonia 7,5 mg. Kuukaudessa elämä tasaantui ja sain uneni takaisin.
Viime keväänä olin lentokentällä ja sain paniikkikohtauksen. Otin diatsepaamia ja se meni ohi. Kesäkuussa aloin potea migreeniä joka ilta (6 päivää) ja yöllä en enää nukkunut, joten otin puolikkaan unitabletin ja nukuin hyvin loppu yön. Kesäkuun lopussa poistin kierukan, jotta migreeni poistuisi ja niin on käynyt.
Sain heinäkuussa uudestaan paniikkikohtauksen ja hakeuduin lääkäriin, kun en ollut edes nukkunut pariin viikkoon ja tsopkloni 7,5 mg ei enää tehonnut. Hän sanoi, että ota kaksi ja määräsi vaihtoehdoksi unilääkkeen oksatsepaami 15mg 1-2 illassa (jota en ole käyttänyt). Hän myös totesi, että poden masennusta. Itse en koe olevani masentunut, koska olen aktiivinen ja höppöttelen ihmisten kanssa. Kotona leivon ja teen kaikki kotityöt niin kuin ennenkin. Mielestäni diagnoosina masennus on väärä. Ahdistunut olen kerran kuussa, joka ei liity kuukautisiin, jotka ovat normaalit. Tällä hetkellä käytän valeriaanaa nukkumiseen ja olen alkanut syömään E-epaa 2000mg päivässä ja kuukausia sitten B-vitamiiniä, jossa on kaikki B-vitamiinit. Menen nukkumaan joka ilta klo 22 ja herään 07. En kuorsaa ja olen 176 cm ja 65kg eli normaalipainoinen. Vessassa käyn, jos herätessä tuntuu, että join liikaa vettä yötä vasten. Vaihdevuodet eivät ole vielä kyseessä, mikä on myös tutkittu. Levottomia jalkojakaan ei ole. En ole stressaantunut.
Mitä neuvoksi? En tahtoisi syödä unilääkkeitä lopun elämääkään kausittain. Olisiko melatoniinista minulle apua? Nukahtaminen on vaikeata ja herään monta kertaa yössä ja valvon lisää. Mitä tekisin? Olisiko neuvoa tällaiselle iloiselle positiivisesti ajattelevalle 4 lapsen äidille?
PS. En käytä alkoholia. Pyrin jättämään kaikki asiat yöpöydälle, kun menen nukkumaan. Avioliitto toimii hyvin.
Vastaus
Nukahdusvaiheen säpsähdykset ja sensoriset tuntemukset ovat tavallisia ja niitä esiintyy 60–70 prosentilla väestöstä. Lyhyet äkilliset raajojen lihasnykäykset ovat normaaliksi laskettavia ilmiöitä. Tila voi ilmetä myös putoamisen tunteena, kuumoituksena, kutinana, päänsisäisen äänen, kivuttoman räjähdyksen tai välähdyksen elämyksenä tai lyhyenä hallusinatorisena unikuvana. Stressi, kova liikunta ja kofeiinin runsas käyttö voivat lisätä oireita. Joskus toistuvat jokailtaiset oireet johtavat nukahtamispelkoon tai univajeeseen. Tämä on kuitenkin aivan vaaraton ilmiö.
Unettomuutesi syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Masennus diagnoosista sinun kannattaisi vielä käydä juttelemassa oman lääkärisi luona. Masennukseen liittyy usein myös unettomuutta. Tähän liittyy nukahtamisvaikeuksia sekä liian aikaisin heräämisiä tai unen katkonaisuutena. Tyypillisessä aamuyön unettomuudessa kärsivä ihminen ei varhain herättyään saa enää nukahdettua uudestaan. Joskus masennukseen voi kuulua myös liikaunisuutta. Suosittelisin sinua hyödyntämään kognitiivisia menetelmiä nukkumisen parantamiseksi. Terveytesi ei ole vaarassa, joten älä tee unettomuudestasi liiallista ongelmaa. Kausittaisesta unilääkkeen käytöstä ei varmasti ole suurta vaaraa terveydellesi. On kuitenkin järkevää toimia kuten olet itsekin ajatellut eli palauttaa hyvä yöuni ilman unilääkitystä. Uskoisin sen olevan mahdollista, mutta saatat kyllä tarvita ulkopuolisen apua. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivista keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärillesi olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla.
Tässä sinulle vielä jotain nukahtamisvinkkejä:
1. Pimennä makuuhuone verhoilla ja huolehdi mahdollisesta äänieristyksestä.
2. Mene vuoteeseen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
3. Jos uni ei tule15–20 minuutissa, nouse ylös sängystä ja yritä uudelleen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
4. Nouse ylös aamuisin aina samaan aikaan. Myös viikonloppuisin
5. Kun heräät, nouse ylös, pukeudu ja aloita päiväsi.
6. Älä juo kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia klo 14.00 jälkeen
7. Älä juo alkoholia.
8. Lisää liikuntaa.
9. Rentouta itsesi illalla. Jos tämä tuntuu sinusta vaikealta, hanki rentoutuskasetti ja kuuntele sitä säännöllisesti joka ilta.
10. Älä nuku päiväunia.
11. Voit myös nauttia pienen iltapalan juuri ennen vuoteeseen menoa. Useimmiten kevyt, matala hiilihydraattipitoinen iltapala on hyväksi nukkumiselle.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ voi tulla kyseeseen. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Koko perhettä häiritsevä unettomuus
Mieheni on kärsinyt vuosikausia uniongelmasta. Hän herää aamuyöstä eikä saa enää unta. Aamulla hän on pahantuulinen ja töissä väsyttää. Kotiin tullessaan hän nukkuu päiväunet.
Olen pyytänyt häntä noudattamaan säännöllistä elämänrytmiä, lyhentämään päiväunia ja unihygienia on kunnossa. Ei auta.
Nyt elämäntilanteemme on muuttunut eikä entinen peli enää mielestäni vetele. Olen pyytänyt miestäni menemään lääkäriin. Mies luulee, että hän saa hullun paperit. Hän pelkää, että mahdollisessa tulevassa työhaastattelussa kysytään mielenterveysongelmista. Tämä unettomuus on hänen mielestään sellainen.
Lisäksi hänellä on mahavaivoja ja hän on pahantuulinen. Eli hän kärsii stressistä ja ehkä masennuksesta.
Mieheni kävi hiljattain työterveyslääkärillä virusinfektion takia ja pyysin häntä puhumaan samalla uniongelmasta. Lääkäri oli ollut kuulemma sellainen, ettei ollut huvittanut alkaa puhua asiasta. Hän käy todella harvoin lääkärissä ja miehelläni voi olla väärinkäsityksiä terveydenhoidosta.
Kuka olisi hyvä yksityinen lääkäri Tampereella, joka voisi auttaa miestäni, ja sitä kautta hän saisi apua?
Vastaus
Miehesi unettomuuden syy olisi hyvä selvittää. Kertomasi mukaan hän herää aamuyöstä eikä saa enää nukutuksi. Töissä väsyttää ja hän nukkuu päiväunet. Hänellä on kertomasi mukaan myös mahavaivoja. Syyn selvittämiseksi tarvitaan lisätietoja. Kuorsaako miehesi? Oletko huomannut hänellä olevan unenaikaisia hengityskatkoksia? Jos miehesi kuorsaa äänekkäästi, on ylipainoinen ja epäilet hänellä olevan hengityskatkoksia, voisi syynä olla uniapnea. Toisaalta oirekuva sopisi myös masennukseen. Kolmas mahdollisuus on levottomat jalat -oireyhtymä. Edelleen on huomioitava muita sairauksia. Stressi aiheuttaa yleensä nukahtamisvaikeuksia, mutta ei niinkään yöllistä heräilyä. Jos ei hän saa Tampereella apua terveyskeskuksesta, suosittelen hakeutumaan esimerkiksi Koskiklinikalle tai Pihlajalinnan lääkäriasemalle, joissa toimii unihäiriöiden hoitoon perehtyneitä erikoislääkäreitä. Keuhkosairauksien erikoislääkäri tulee kyseeseen lähinnä, jos epäillään uniapneaa.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kun nuori nukkuu liikaa
Kysymykseni koskee 17-vuotiasta poikaani, joka opiskelee lukiossa. Hänen unirytminsä on ollut jo pidemmän aikaa sekaisin, ja hän kärsii asiasta myös itse. Hän on tyypiltään iltaihminen, mutta nuorempana pystyi kyllä noudattamaan normaalia koulurytmiä. Koulussa hän on lahjakas eikä peruskoulu vaatinut häneltä edes tarpeeksi ponnistuksia. Lukioaikana viime tingassa tekeminen on korostunut. Aikaa kuluu paljon tietokoneella. Suurin osa tuosta ajasta kuluu yhteydenpitoon foorumeilla harrastuksen parissa (tietokoneiden rakentelu ja opastus muille harrastajille). Asumme sivummalla, mikä sinänsä ei estä kontakteja samanikäisiin. Enemmänkin sitä rajoittaa harrastusten erilaisuus, yhteistä kosketuspintaa ei koulukavereiden kanssa ole kuin lähinnä small talk -tasolla. Erityisen eristynyt ei poika koulussa ole, vaan pärjää kaikkien kanssa.
Viime aikoina vuorokausirytmi on kääntynyt varsin yövoittoiseksi. Kouluaikana unet jäävät viidestä seitsemään tuntiin ja aamuherääminen on todella vaikeaa. Vapaapäivinä unta riittää helposti vaikka kuinka pitkään iltapäivään, jollei kukaan herätä. Herättäminen on vaikeaa, sillä yleensä hyväntuulinen poika on herätettäessä erittäin vihainen eikä selvästi herää kunnolla valvetilaan. Toisinaan hän ei lainkaan muista herättämistä. Hän halusi itse lääkärin puheille, koska rupesi koulussa päivisin olemaan väsynyt, jopa nukahti tauolla tuolissaan syvään uneen. Kävimme terveyskeskuksessa tutkimuksissa. Veriarvot olivat hyvät, hemoglobiini yli 160, kilpirauhasarvot normaalit. Varsinaisesta masennuksesta hän ei katso kärsivänsä eikä sen takia kokenut olevansa terapian tarpeessa. Koulu ei edelleenkään aseta haastetta niin paljon, että olisi mielenkiintoista. Tulokset kyllä ovat hyviä. Koulussa hän katsoo ajan menevän paljolti hukkaan, sillä hän on hyvin kiinnostunut monenlaisista asioista ja on hankkinut lukemalla itselleen varsin laajan yleissivistyksen.
Kuluvan joululoman aikana poika on muutamana aamuna ollut hereillä aikaisin itse ja hyväntuulisena. Jos hän päivällä erehtyy hetkeksi vaaka-asentoon, jatkuu uni kuitenkin vaikka kuinka pitkään. Herättäminen on lähes mahdotonta, vaikka esimerkiksi pitäisi lähteä tiettyyn aikaan jonnekin. Asiasta on tullut ongelma, koska jatkuvat väkisin herättämiset kiristävät kummankin osapuolen pinnaa. Eniten olen kuitenkin huolestunut siitä, miten rytmin epävakaisuus vaikuttaa pojan terveyteen ja hyvinvointiin muutenkin. Ulkoilua hän harrastaa liian vähän. Liikuntaa hänellä on koululiikunnan lisäksi noin kolme tuntia sählyä viikossa. Ylipainoa ei ole. Syke on hänen oman havaintonsa mukaan joskus epäsäännöllinen.
Asia vaivannee häntä, sillä isoveljellä (heillä on eri äiti) on armeijassa todettu dilatoiva kardiomyopatia, joka tuli esiin lepotilan lisälyöntisyytenä. Isä ja isonveljen äiti ja sisarukset ovat käyneet tästä syystä tutkimuksissa, mitään ei havaittu heidän osaltaan. Isällä on vaikea-asteinen uniapnea, joka epäonnistuneen cpap-hoidon jälkeen on kohtuullisessa balanssissa onnistuneen nielunavarrusoperaation jälkeen. Isälle on asennettu valtimoproteesi aneurysman vuoksi. Sattumalta havaitun pullistuman syy jäi epäselväksi, valtimoissa ei havaittu kalkkeutumista. Allekirjoittaneen 18-vuotias sisarenpoika kuoli yllättäen vuonna 2001 nukkuessaan. Syyksi todettiin sydämen laajentuma. Perinnöllisyyttä ei ole tutkittu.
Nämä lähipiirin asiat saattavat vaivata pojan mieltä, joten olisin iloinen, jos saisin jonkinlaista osviittaa, mitä kautta lähtisimme asiaa selvittämään. Terveyskeskuslääkärillä ei juuri ollut neuvoja antaa. Kokemukseni mukaan olen sitäkin kautta apua saanut, kunhan olen osannut yksilöidä, mitä apua tahtoisin. Siihen pyydän neuvoanne.
Vastaus
Kirjoituksesi perusteella pojallasi saattaa olla viivästynyt unijakso, mutta taustalla voi olla paljon muutakin. Suvussa esiintyvien sairauksien takia suosittelen tehtäväksi myös laajan koko yön unipolygrafian. Polygrafian yhteydessä tulisi tehdä myös jatkuva EKG- ja syke sykkeeltä verenpainemittaus, jotta eri asioiden keskinäisestä yhteydestä saadaan selvyys. Syke sykkeeltä mittauksessa saadaan yön ajalta yli 30 000 verenpainemittausta (jokaiselta sydämen lyönniltä). Samalla saadaan käsitys myös mahdollisista unenaikaisista sydämen rytmihäiriöistä. Myös geneettisten tutkimusten tekeminen voi olla perusteltua. Periytyvyydestä saadaan lisäselvyyttä tarkalla sukuselvityksellä. Väestöliitossa on tältä alueelta hyvää asiantuntemusta. Ongelman hoitosuunnitelma voidaan tehdä, kunhan asiasta saadaan parempi selvyys.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Unettomuudesta kärsivän läheisen auttaminen
Tyttöystäväni kärsii akuutista unettomuudesta. Mitä minun tulisi tehdä, että voisin auttaa?
Vastaus
Esitiedot unettomuudesta ovat vähän niukat, mutta akuutti unettomuushan on lyhyen aikaa kestänyttä unettomuutta. Se on ihan normaalia liittyneenä esimerkiksi johonkin elämäntilanteeseen, kuten onnettomuuteen, sairastumiseen, työpaikan vaihdokseen tai tenttiviikkoihin. Silloin, kun arjessa tapahtuu jotakin rutiineista poikkeavaa, voi se häiritä yöunta lyhyen aikaa. Varsinkin ikävät tapahtumat valvottavat, koska monet ajatukset pyörivät päässä ja tunnetilat vaihtelevat.
Ihmisen on saatava asiat tietoisuudessaan jonkinlaiseen järjestykseen, jotta pystyisi nukkumaan. Se on tavallaan suojelevakin mekanismi, koska yöunen aikana päiväaikaiset kokemukset käydään läpi uudelleen ja ne tavallaan vahvistuvat aivoissamme. Tämähän on kaiken oppimisenkin peruste. Jos asia jää käsittelemättä ja ihminen käy nukkumaan (vaikkapa unilääkkeen avulla), saattaa ikävä kokemus tai trauma vahvistua ja jäädä kummittelemaan traumana.
Jos tyttöystäväsi unettomuudelle ei löydy mitään ulkoista syytä ja se jatkuu aiheuttaen päiväaikaista väsymystä, on syytä lähteä tutkimaan asiaa. Se käy parhaiten unilääketieteeseen perehtyneen lääkärin vastaanotolta, joka määrää tarvittavat tutkimukset diagnoosin selvittämiseksi. Samoin hän osaa parhaiten arvioida mahdollisen lääkityksen unettomuuteen. Mutta aina ensin kannattaa selvittää unettomuuden syy ja hoitaa se eikä ensimmäisenä tyytyä nukahtamisvalmisteisiin.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren epileptikon univaikeudet
19-vuotias tyttäreni sairastui epilepsiaan 14-vuotiaana. Lääkityksenä on natriumvalproaatti ja klobatsaami. Tyttärellä on ollut kaksi kohtausta neljän vuoden aikana. Keväällä 2007 alkoivat univaikeudet. Uni ei tullut ja siitä seurasi kohtauspelko. Hän nukkuu tsopiklonin avulla, jota hän on käyttänyt säännöllisesti kesästä 2007. Tyttäreni on käynyt keskusteluissa nuorten psykiatrisella poliklinikalla, mutta siitä ei ollut apua. Tytär on ahdistunut ja stressaantunut. Hän haluaisi eroon nukahtamislääkkeestä, mutta ei onnistu. Lisäksi hänellä on säännöllisiä heikotuskohtauksia ja hän joutuu syömään jatkuvasti. Hän ei ole ainakaan vielä ylipainoinen. Heikotuksen syytä etsitään parhaillaan ja tutkimukset ovat kesken. Heikotus johtuu ehkä natriumvalproaatin haittavaikutuksista. Tytär käy lähihoitajakoulua, mutta pelkää, että ei pysty keskittymään ja jatkamaan opiskelua. Hän asuu Helsingissä siskonsa kanssa. Itse asumme Etelä-Pohjanmaalla. Mikä terapia auttaisi? Vanhemmatkin ahdistuvat jo. Mistä osaisimme hakea oikeanlaista apua, ettei tyttären paras nuoruus olisi jatkuvaa stressiä, pelkoa ja ahdistusta? Tätä rataa hän syrjäytyy.
Vastaus
Tyttäresi unihäiriön syy tulisi ehdottomasti selvittää. Ei ole todellakaan järkevää käyttää samanaikaisesti tsopiklonia, valproaattia ja klobatsaamia, joka on bentsodiatsepiini. Mihin vuorokauden aikaan hänen kohtauksensa ovat tulleet? Mikä on epilepsian syy ja minkä tyyppisiä kohtaukset ovat olleet? Heikotuskohtaus voi olla epileptinen tai se voi johtua myös esim. verenpaineen laskusta. Ottaako hän klobatsaamia vain iltaisin? Aamulla otettuna se voi sotkea vuorokausirytmiä ja väsyttää päivällä. Hän saattaisi hyötyä myös niin sanotusta laajasta unipolygrafiasta. Hänen kannattaa puhua oman neurologinsa kanssa asiasta. On olemassa epilepsialääkkeitä, joita käytetään myös unettomuuden hoidossa illalla otettuna.
» SULJE
Kouluikäisen lapsen univaikeudet
Kyse on 8-vuotiaasta tyttärestäni. Hän ei ole nukkunut ”koskaan” hyvin. Ongelmat alkoivat alkuunsa koliikilla. Vauva ei nukkunut yöllä hyvin ja hänen päiväunensakin olivat työn ja tuskan takana. Kahden vanhana Oona sai ongelmaksi nielurisan, joka tulehtui ja leikattiin vasta kun pahat oireet olivat jatkuneet puoli vuotta. Tämä vaiva häiritsi yöaikaan niin, että kun Oona oli nukkunut 1-2 h, hän heräsi pahaan yskään, jota seurasi oksentelu, ja valvomista yskän kanssa noin 0,5-1,5 tuntia. Siitä lähtien Oona on herännyt 23.30-00.30 ja tallustellut äidin ja isän huoneeseen vaatimaan yösijaa. Hän ei rauhoitu omaan sänkyyn enää yöllä, vaikka hänen vierellään olisi niin kauan, että uni tulee. Hän voi hetkeksi nukahtaa (max 15 minuuttia) ja tulee takaisin vanhempien sänkyyn. Asiaa on yrittänyt selvitellä psykologi perinteisin keinoin (palkitseminen yms.) täysin tuloksetta. Myös kotona on yritetty erilaisia konsteja. Tässä ei ole kyse lapsen ylivallasta. Meillä on vuotta vanhempi toinen lapsi, jonka kanssa ei vastaavia ongelmia ole ollut. Oonan huonot unet vaikuttavat selkeästi koulun käyntiin. Joskus läksyt ovat tavattoman työläitä, kun ajatus ei juokse. Opettajat valittavat, että Oona on unelias aamupäivisin. Tämä vaikuttaa myös perhe-elämään. Kaikki kärsivät sisarusta myöten. Avioliittommekin on koetuksella, koska olemme niin turhautuneita tilanteeseen. Oona menee nukkumaan viimeistään klo 21.00. Aamuherätys on 7.30. Mistä saamme apua? Onko neurologi oikea osoite?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
Parhaiten Oonaa pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämää unilääketieteen erityispätevyys ja hän on hoitanut myös lapsia. Pätevyys kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton sivuille pääsee osoitteesta http://www.uniliitto.fi/
Kouluikäisen nukahtamisvaikeudet voivat olla seurausta varhaisemman lapsuuden unensaantiongelmista.
» SULJE
Iäkkään henkilön hyötyminen melatoniinista
Äitini sairastui vaikeaan osteoporoosiin kuusi vuotta sitten 71-vuotiaana. Osteoporoosi oli hänelle kuin pieni kuolema, ja sen seurauksena hän alkoi kärsiä unettomuudesta. Kun äitini lisäksi sai toistuvasti flimmereitä, hoitavat lääkärit määräsivät tematsepaami-unilääkettä ja sanoivat, että parempi ottaa unilääkettä kuin saada flimmereitä, joita unettomuuskin osaltaan aiheuttaa.
Minua huolettaa, että äitini ottaa joka ilta unentulon varmistamiseksi 1,5 tematsepaamia (10 mg). Näin hän on tehnyt kuusi vuotta. Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan, muttemme tiedä, kenen puoleen hän voisi ongelmassa kääntyä. Onko unilääkkeestä vierotus liian rankkaa huonokuntoiselle 77-vuotiaalle? Miten se tapahtuu turvallisesti ja asiantuntevasti? Voisiko äitini saada apua melatoniinista? Hänellä todettiin ja hoidettiin kohdun runko-osan syöpä 10 vuotta sitten. Onhan melatoniini turvallinen myös syövän sairastaneelle?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla. Parhaiten sinua pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. Se kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon.
Eteisvärinä (flimmeri) saattaa todella tulla helpommin, jos henkilö nukkuu erittäin huonosti ja varmaankin lääkäreiden suositus on perustunut siihen. Bentsodiatsepiinit, kuten tematsepaami, saattaa olla käypä vaihtoehto, kunhan uniapnea on suljettu pois. Yksi syy toistuviin flimmereihin on nimittäin uniapnea ja bentsodiatsepiinit taas voivat huonontaa yöllistä hengitystä.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke äidillesi, mutta ennen sen määräämistä tulisi selvittää muutama asia. Jos hänen kohtunsa on poistettu, ei ongelmaa pitäisi olla. Gynekologi osaa varmaan ottaa asiaan kantaa. Melatoniini jarruttaa jossain määrin sukuhormonien toimintaa. Edelleen tulisi lääkärin vielä selvittää, ettei äitisi unettomuuden syynä ole mikään elimellinen unihäiriö. Joskus taas unettomuutta pahentavat mielialatekijät esim. masennus, jonka hoito helpottaa myös nukkumista. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että perinteiset unilääkkeet, etenkin bentsodiatsepiinit, voivat vaikuttaa uneen negatiivisella tavalla. Pillerit saattavat auttaa ensin akuutissa unettomuudessa, mutta tilanteen jatkuessa unilääkkeiden vaikutukset voivat aiheuttaa ongelmia ja haittoja silloin, kun kehomme tottuu niihin yhä enemmän. Jotkut unilääkkeet muuttavat unen rakennetta vähentämällä esim. syvän unen ja REM-unen määrää, jolloin uni ei ole niin virkistävää kuin luonnollinen uni. Unilääkkeiden päiväaikaiset haittavaikutukset ovat myös yleisiä. Unettomuutta voivat siis aiheuttaa unilääkkeiden liiallinen käyttö tai unilääkkeiden äkillinen lopettaminen. Pitkäaikainen unilääkitys on lopetettava aina annosta asteittain pienentäen. Lääkityksen lopettaminen voi viedä joskus useita kuukausia. Lääkkeen mahdollinen vähentämissuunnitelman on tehtävä yhdessä lääkäri kanssa.
» SULJE
Nuoren unirytmin siirtyminen
Poikani on pahassa murrosiässä (16 vuotta). Koulu ei innosta yms. Poikani on kärsinyt jo vuosia nukahtamisvaikeuksista, mutta erityisesti nyt kun toisen asteen opiskelu alkoi, aamut ovat aivan mahdottomia. Poika yrittää kyllä mennä nukkumaan, mutta pyörittyään pari tuntia sängyssä yleensä nousee kun uni ei tule. Kun muu perhe nukkuu poika häärää suihkussa, iltapalaa, televisiota, mp3-soitinta ym. kunnes uni vihdoin tulee. Arvata saattaa, ettei aamulla ylösnousemisesta tule mitään. Hän on täysin vetämätön ja erittäin huonotuulinen. Joku kertoi, että tsopikloni voisi olla hyvä ns. lyhytvaikutteinen apu unen saantiin. Mitä mieltä olette? Mielessä on käynyt masennus ym., mutta tämän poika kiistää. Pojan isän suvussa tosin on vahvasti masennusta mm. paapalla ja tädeillä. Voiko masennusgeeni periytyä?
Vastaus
Myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja lyhyillä yöunilla voi olla seurauksia. Kouluterveystutkimuksessa tuli esille, että lyhyillä yöunilla oli yhteys kahdeksasluokkalaisten nuorten oireiluun, kuten päänsärkyyn, ärtyneisyyteen ja väsymykseen sekä oppimisvaikeuksiin ja sitä kautta koulumenestykseen. Myöhäinen nukkumaanmeno voi aiheuttaa masentuneisuutta, mutta myös päinvastainen on mahdollista. Unen puute vaikuttaa muistin toimintaan. Opitut asiat siirtyvät tilapäisestä työmuistista pitkäkestoiseen muistiin silloin, kun ihminen nukkuu. Jokainen tunti, jonka koululainen poistaa unestaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hän muistaa asioita pitkällä tähtäimellä. Lyhyet unet estävät myös laktaatin syntymisen, joka on ilmeisesti aivohermosolujen eli neuronien toiminnan keskeinen energianlähde ihmisen ollessa valveilla. Aivojen energianpuute saa aikaan keskittymiskyvyttömyyttä ja kiukkuisuutta. Jos nukahtaminen menee hyvin myöhäiseksi, syvän unen aikana erittyvän kasvuhormonin määrä jää vähäiseksi ja pituuskasvu hidastuu. Lisäksi univajeella epäillään olevan linkitys diabeteksen syntyyn epäterveellisen ruoan kanssa.
Säännöllinen rytmi on kaiken tärkein. Koululaisten univajeen taustalla voi olla yhteiskunnan muutos, joka on muuttanut elämänrytmin ja lisännyt nykyisen elämänrytmiin iltapainotteisuutta. Työtä, harrastuksia ja virikkeitä on tarjolla ympäri vuorokauden ja lapsista on tullut entistä itsenäisempiä. Tässä on vaarana, että koululainen ei tiedosta omaa väsymystään. Esimerkiksi touhukkuus illalla voi olla selvä väsymyksen merkki. Tästä vastuu pitäisi ollakin vanhemmilla. Paras lääke univajetta vastaan on säännöllinen päivärytmi, jonka perustana pitäisi olla riittävä uni ja liikunta sekä terveellinen ravinto. Jos koululainen ei kykene nukahtamaan ajoissa, vaikka haluaisi, on syytä mennä lääkärin juttusille. Poikasi unettomuuden taustalla voi myös olla viivästynyt unijakso (delayed sleep phase syndrome) on yleinen nuorten unettomuuden syy. Potilaat ovat kyvyttömiä nukahtamaan haluttuna kellonaikana illalla. He valvovat pitkälle aamuyöhön. Mikäli tällaiset henkilöt voivat nukkua seuraavana aamuna pitkään, he heräävät pirteinä. Jos henkilö joutuu heräämään aamulla aikaisin töihin, on hän väsynyt, koska uni on jäänyt riittämättömäksi. Viivästynyt unijakso on tyypillinen esimerkki sirkadisen uni-valverytmin häiriöstä. Tämän tyyppistä unettomuutta voidaan hoitaa "siirtämällä" ihmisen biologinen kello http://www.tietoaunettomuudesta.fi/elimiston-sisainen-kello/ ja sosiaalinen kello samaan haluttuun aikaan. Rytminsiirtoa voidaan nopeuttaa aamulla annettavalla kirkasvalohoidolla sekä tarkkaan ohjelmoidulla unilääkityksellä ja melatoniinilla (pimeähormoni) http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ . Tsopiklonia ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä se vähentää kasvuhormonin tuotantoa ja voivat vaikuttaa haitallisesti oppimiseen. Onnistuneen tuloksen saavuttaminen edellyttää ongelmallisissa tapauksissa unilääketieteen asiantuntijan apua.
Geneettisillä tekijöillä on todettu olevan noin puolessa tapauksista selvä yhteys mielialahäiriön synnyssä. Tutkimuksissa on todettu, että masentuneiden vanhempien lapsilla on 40 prosentin riski sairastua vakavaan masennukseen 20 ikävuoteen mennessä. Syy-yhteydet ovat kuitenkin hyvin monimutkaiset ja kyseessä on todennäköisesti perimän ja ympäristön yhteisvaikutus.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Bentsodiatsepiinivieroitus
Olen 53-vuotias, kohtalaisen ylipainoinen nainen. Koko ikäni olen ollut herkkäuninen. Vuorotyö pahensi asiaa, ja käytin ajoittain uni- ja masennuslääkkeinä doksepiiniä, mirtatsapiiniä ja tematsepaamia.
Kymmenen vuotta sitten perheessämme sattui itsemurhatapaus ja aloin käyttää tematsepaamia 20 mg säännöllisesti ja doksepiiniä 50 mg toisinaan. Viisi vuotta sitten aloin saada rytmihäiriökohtauksia, jolloin syke oli 120-200, yleensä öisin. Loimaan sairaalassa tämä tulkittiin paniikkihäiriöksi ja lääkkeeksi minulle määrättiin essitalopraamia 20 mg aamuisin ja alpratsolaamia 1 mg tarvittaessa kolme kertaa päivässä. Tällä mentiin noin kaksi vuotta, ja elämä oli jokseenkin kauheaa lääkehuurua ja tykytystä, kunnes menin kardiologin vastaanotolle. Hän otti asian vakavasti. Sydämeni tutkittiin. Sain ablaatiohoitoa ylimääräiseen johtorataan ja tilanne korjaantui.
Mutta olin ja olen vieläkin lääkeriippuvainen. Yöksi on pakko ottaa tematsepaamia ja illalla alpratsolaamia - essitalopraamin olen pienentänyt 10 mg:aan, mutta käytän sitä, koska vaihdevuosivaivat ovat todella hankalia mielialan heittoja ja itkuisuutta hormonikorvaushoidosta huolimatta. Nukkumiseni on noin kolmen tunnin pätkä joko alkuillasta tai aamuyöllä. En ole lisännyt rauhoittavien määrää muulloin kuin äärimmäisessä hädässä yhdellä, kun on toista viikkoa valvonut putkeen.
Onko mitään mahdollisuuksia vierottua jotenkin näistä nykyisistä unilääkkeistä, koska niillä ei ole tehoa? Olenko tuomittu unettomuuteen loppuiäkseni? Kaikki yleiskonstit on käytetty. Paniikkihäiriötä en tunne sairastavani nyt enkä aikaisemminkaan. Nyt minulla on lääkevieroituksesta johtuvia oireita, ja ennen sydänkorjausta oli tykytystä ja sen pelkoa. Olen täysin masentunut ja uupunut tähän tilanteeseeni, ja tunnen vanhenevani ennen aikojani – muisti, keskittyminen ja aloitekyky ovat nollassa.
Vastaus
Unettomuutesi taustalla voi olla useita eri syitä. Unettomuus on alkanut psyykkisestä traumasta. Sinua on hoidettu myös paniikkihäiriöksi diagnosoitujen oireiden takia. Sen hoitona on ollut essitalopraami, joka onkin tarkoituksenmukainen paniikkioireiden lääke. Käytät edelleen myös alpratsolaamia. Alpratsolaami on erittäin voimakas bentsodiatsepiini. Se on tietyllä tavalla “liiankin hyvä” ahdistuslääke. Siihen kehittyy erittäin helposti riippuvuus, ja alpratsolaamin lopettaminen on usein erittäin vaikeaa.
Annosta täytyy pienentää asteittain ja hitaasti. Mikäli se lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla voimakasta ahdistusta, vapinaa, flunssan tapaisia oireita, sydämen tykytystä jne. Sinällään nämä vieroitusoireet eivät ole vaarallisia, mutta varmasti kiusallisia. Onneksi ne menevät yleensä ohi muutamassa päivässä tai 1-2 viikossa sen jälkeen, kun lääke on kokonaan lopetettu.
Sinun kannattaisi kyllä harkita alpratsolaamin lopettamista. Essitalopraami on tässä suhteessa huomattavasti parempi vaihtoehto. Tematsepaami tulisi myös asteittain lopettaa. Sekin on bentsodiatsepiini, joskin heikompi kuin alpratsolaami. Unta parantamaan voidaan käyttää tarvittaessa pitkävaikutteista melatoniinia tai jotakin muuta unta parantavaa lääkitystä. Hyötyisit varmasti myös kognitiivisista unettomuuden hoitomenetelmistä. Voit kysyä sellaisista omalta lääkäriltäsi.
Ennuste ei vaikuta kohdallasi huonolta, päinvastoin. Olet jo ottanut askeleita eteenpäin kirjoittaessasi ja tunnistaessasi ongelmasi. Koska olet siis ilmeisesti ylipainoinen, on myös uniapnea mahdollinen. Mikäli joku on maininnut sinulla olevan nukkuessasi hengityskatkoja, ja mikäli joudut käymään öisin ainakin 2-3 kertaa virtsalla, on se hyvin mahdollinen. Siinä tapauksessa tulisi sinulle tehdä myös koko yön unirekisteröinti asian selvittämiseksi.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Uniapnealle altistavat tekijät
Olen sairastanut interstitelliä kystiittiä (IC) noin 17-vuotiaasta. Sairaus tosin diagnosoitiin vasta seitsemisen vuotta sitten. Olen nyt 44-vuotias nainen. Sairauteni laatu on erittäin paha, sillä mitkään tänä aikana kokeillut hoidot eivät ole tehonneet (huuhtelu, venytys ja eri lääkkeet). Päivisin selviän tulehduskipulääkkeillä ja satunnaisella hyroksitsiinihydrokloridilla, mutta yöt ovat aivan kammottavia. Menen yleensä nukkumaan n. klo 23 ja ensimmäiset 2-3 tuntia nukun suhteellisen hyvin. Sitten viimeistään aamukahdesta alkaen nousen vähintään kerran tunnissa käydäkseni vessassa. Nukahdan pätkittäin tai en juuri ollenkaan, joka tapauksessa uni on levotonta ja olen aamuisin hyvin väsynyt. Noin parin vuoden ajan yöt ovat pahentuneet entisestään, ja itse ajattelen sen johtuvan masennuksesta ja epätoivon tunteesta. Tavalliset unilääkkeet vaikuttavat siten, että olen ihan yhtä takkuinen aamulla, kuin jos en olisi nukkunut. Samoin vaikuttaa hydroksitsiinihydrokloridi. Mistähän löytyisi apu - melatoniinista?
Vastaus
Joudut käymään öisin useita kertoja virtsalla. Tämä voi liittyä perussairauteen, mutta lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve voi johtua myös esimerkiksi uniapneasta. Mikäli joudut käymään ainakin kolme kertaa yössä virtsalla, tulisi myös uniapnean mahdollisuus huomioida ennen kuin yövirtsaamisen tarve laitetaan vain interstitellin kystiitin lukuun. Tärkeimpiä uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ylähengitysteiden ahtaus (pieni leuka, suuret nielurisat, ahdas nenä, paksu kaula tms.) ja keskivartalolihavuus. Onko kukaan maininnut, että sinulla olisi unenaikaisia hengityskatkoja? Unilääkkeet tai hydroksitsiinihydrokloridi eivät ole ratkaisu ongelmaasi. Ehdotan, että selvitytät, voisiko sinulla olla uniapnea. Jos se voidaan sulkea pois, saattaisit hyötyä melatoniinista ja mahdollisista masennuksen hoitoon tarkoitetuista, unta parantavista lääkkeistä pieninä annoksina.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Ulos unettomuuskierteestä
Olen viisikymppinen mies, ja unihäiriöideni historia on seuraavanlainen: Kuudesta seitsemän vuotta sitten, ehkä jo aikaisemmin, menin keskussairaalan ensiapuun hyperventiloinnista (jota en tietysti aikaisemmin ollut kokenut, enkä tiennyt mikä minua vaivaa). Siellä kertoessani lääkärille, että kaikki on hyvin, kiirettä vain pitää työelämän suhteen ja aamulla olisi lähtö Afrikkaan, lääkäri määräsi sekoituksen amitriptyliiniä ja oksatsepaamia, ja sitä sitten olen käyttänyt tähän syksyyn asti. Oksatsepaamista olen joka vuosi pitänyt parin kolmen kuukauden paussin, mutta amitriptyliinin suhteen yksikin yö ilman lääkettä aiheutti totaalisen unettomuuden - ei siis sekuntiakaan, näin ainakin luulen. Alkoholin suhteen olen ollut suurkuluttaja, ja tämän sekoituksen totesin myös hyväksi krapulalääkkeeksi, jota käytin krapula-aamuina tuplaamalla annoksen. Alkoholi on mielestäni ollut tuurijuoppouden tasolla, jossa kahdesta kolmeen päivään kestävä ”putki” on kerran kuukaudessa. Sen haittavaikutukset ovat olleet lähinnä sosiaalisia ja henkisiä masennuksia.
Koko elämäni ajan olen ollut tietynlainen työnarkomaani. Kenellekään en ole ollut hommissa 15 vuoteen, vaan minulla on yhden hengen firma, jolla tällä hetkellä menee ehkä paremmin kuin koskaan. Aina olen työjuttujeni suhteen ollut etuoikeutetussa asemassa ja saanut valita hommani sekä tehnyt mielenkiintoisia projekteja. Projekteja on kyllä niin paljon, että tuntemani ihmiset aina ihmettelevät, kuinka yksi ihminen ehtii kaiken tämän tekemään. Koko elämäni olen ollut hyvässä fyysisessä kunnossa. Harrastuksenani on jäätikkövaellus, minkä johdosta viime kesänä kuntoni oli miltei maratooniluokkaa. Äärimmäinen fyysinen rasitus (seitsemän tunnin hiihtolenkit viime talvena) ovat olleet ainoa ”pääni tyhjennysharjoitus” ja alkoholiputken korvike.
Tämä syksy on ollut ehkä kiireisin, mutta myös antoisin, työelämässäni. Mutta syksyllä päätin lopettaa itsenäisesti amitriptyliinin käytön, sillä en oikein ollut saanut lääkäreiltä (terveyskeskuksessa) ohjeita, miten sen käyttö lopetetaan. Vähensin ensi puoleen, sitten pari kuukautta, ja sitten kuukauden päästä kokonaan pois. Siitä seurasi tietysti unettomuusongelmia. Korvasin sitä tuplaamalla oksatsepaamin ja lisäksi normaalia vielä enemmän alkoholia. Sain tilanteen mielestäni kontrolliin, jolloin alkoholin käyttö oli sillä tasolla mitä jo vuosia, ehkä huomattavasti vähemmän. (suunta on pitkällä aikavälillä viiden vuoden aikana ollut vähenevä)
Eli tilanne oli nyt siis samassa kuin alun perin, mutta ilman amitriptyliiniä - sain epäsäännöllisesti joskus nukuttua jopa kuusikin tuntia putkeen (yleensä kyllä nukahdan, mutta herään 4 tunnin päästä). Nyt olen ollut ilman amitriptyliiniä ehkä neljä kuukautta. Kaksi kuukautta sitten päätin lopettaa alkoholin käytön, ja nyt kahden kuukauden aikana olen kaksi kertaa ottanut alkoholia. Noin kaksi kuukautta sitten tilanteeni oli suhteellisen normaali, eli kahden päivän känni, kuitenkin takana miltei kuukausi ilman yhtä keskiolutta, nyt viikko sitten yksi normaali sivistynyt viini-ilta ystävien kanssa, ja sen jälkeen ei keskiolutta (yleensäkään en juo näiden putkien välissä).
Kuukausi sitten päätin lopettaa tupakan polton, ja olen ollut nyt polttamatta neljä viikkoa, siis ilman yhtään savuketta. Samanaikaisesti kuukausi sitten pudotin sen oksatsepaamin. Kaksi viikkoa olen ilman nikotiinia, alkoholia, amitriptyliiniä ja oksatsepaamia hemmetinmoisen kiireen ja työrumbaan keskellä (stressi ei mielestäni ole kuitenkaan mitään ahdistavaa - päinvastoin työteho on ollut huikea, kun ei nuku kuin kaksi kolme tuntia vuorokaudessa). Aloitin myös lenkit nukkuakseni paremmin, hyvin varovasti kyllä, sillä olen jatkuvassa univelassa. Kaksi viikkoa sitten aloitin oksatsepaamin käytön ja väsymys on sitä luokkaa, että en oikein kunnon lenkkiä saa tehtyä, mutta olen yrittänyt kävellä.
Nyt tilanne on sellainen, että kun otan kaksi kappaletta 15 mg oksatsepaamia, nukun sillä tunnin tai kaksi. Herään lukemaan, otan yhden oksatsepaamin ja nukun tunnin tai kaksi, korkeintaan kolme. Olen yrittänyt nukkua päivällä tunnin, jos siihen on aikaa. Nyt kunto alkaa mennä lujaa alaspäin, ja päivän jaksaminen on vaikeaa (töitäni en voi vähentää, eivätkä ne edelleenkään ole stressi, mutta kun päällä työnsä tekee, työteho on selvästi laskenut). Silti eilen juoksin kolmen kilometrin lenkin, jonka minulle pitäisi olla kuin lakupätkän syönti, mutta se oli raskas, enkä nukkunut yhtään paremmin. Nyt heräsin kahden tunnin unien jälkeen, ja alan olla vähän huolestunut tilanteestani – mutta en edelleenkään ahdistunut. Homma on mielestäni hanskassa stressitasolla, enkä ole liiemmin kärttyinen.
Mutta homma luisuu kovaa vauhtia hanskasta. Minulla on nyt vähintäänkin kahden kuukauden univelat. Juuri äsken otin kaksi amitriptyliiniä (ensimmäiset ehkä neljään, viiteen kuukauteen) ja kaksi oksatsepaamia (siis entisen normaalin annoksen). Haluaan tietää, heräänkö taas kahden tunnin kuluttua, kun ensin olen lukenut pari tuntia. Nyt en kuitenkaan haluaisi viedä tätä takaisin entiseen. Tilanne alkoholin kanssa on ok. Ei se juomattomuus ole oikein koskaan ollut todellinen ongelma. Se on ollut ennemminkin päätösten asia. Kuukausi sitten en käyttänyt nikotiinia (se siis alkoi silloin) ja nikotiinia en tule enää käyttämään. Alkoholi saa mielestäni jäädä pois, koska se vaikuttaa unihäiriöihin ja tekee tupakantuskasta moninkertaisen. Mutta miten tämä muu kemia? En halua aloittaa amitriptyliiniä uudestaan ja haluan oksatsepaaminkin pois.
Nyt alamäki on kuitenkin nopeasti kiihtyvä ja unettomuuskierre pahenee. Jotain neuvoa kaipaan ja äkkiä. Ensimmäisiä rintakipuja on jo ilmennyt, mutta en tietenkään voi olla varma, mistä ne johtuvat, ehkä punttisalilta, jonka olen kevyenä myös aloittanut pienen tauon jälkeen. Nyt pitäisi laittaa tämä mies oikeille raiteille. Itse olen valmis mihin tahansa ”uhrauksiin”. Motivaatio on edelleen kova eikä sen pettämisestä vielä näy merkkejä, mutta pettää sekin aikanaan.
Toivoisin todellakin sinun ottavan yhteyttä mahdollisimman pian. Vaikka olenkin aina sanonut, että ei minua murra mikään, en koskaan olettanut, että nämä murtovarkaat tulevat sisältä päin, ja sinne en ole saanut asennettua turvajärjestelmää. Selkäänpuukottajille olen aina sanonut, että antaa mennä vain - jokainen isku menee vanhaan reikään ja siellä se ei edes satu.
Vastaus
Olet oikeassa siinä, että sinun on korjattava elintapojasi päästäksesi uniongelmistasi. Antamiesi tietojen perusteella puutteellinen unihygienia on ollut syy uniongelmiesi syntyyn ja bentsodiatsepiinilääkitys (oksatsepaami) osaltaan lisännyt ongelmia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jonka terveys riippuu siis kaikkien osa-alueiden tasapainosta.
Kerroit olevasi työnarkomaani, ja tämä tarkoittanee sitä, että aivosi kuormittuvat pitkien työpäivien aikana liikaa. Illalla, kun vireystason pitäisi laskea ja elimistön valmistautua uneen, aivosi työskentelevät vielä aktiivisesti, ja nukahtaminen vaikeutuu. Tällöin tarvitset kemiallista apua nukahtamiseen, jotta ehtisit edes jonkin pituisille yöunille ennen seuraavaa työpäivää. Pitkään käytettyinä monet lääkeaineet muuttavat unen rakennetta, ja näin syntyy helposti noidankehä.
Alkoholin tiedetään heikentävän unen laatua runsaasti nautittuna. Lasi viiniä illalla voi rentouttaa mukavasti, mutta suurempi määrä varmaankin kostautuu katkonaisena yöunena.
Liikunta on riittävän levon ja terveellisen ruokavalion ohella tärkeä tekijä päivittäisessä jaksamisessa ja stressin hallinnassa. Raju liikunta on sijoitettava päiväsaikaan, ei myöhempään kuin kolmisen tuntia ennen nukkumaanmenoa, koska sekin lisää kehon aktiviteettia ja siirtää luonnollista nukahtamista myöhäisemmäksi. Ilta-aikaan sopii vaikka rauhallinen iltakävely tai jokin rentouttava liikuntamuoto, esimerkiksi jooga.
Oksatsepaami on bentsodiatatsepiini, johon syntyy helposti ja nopeasti psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. Vieroitusoireina on mm. ahdistuneisuus, masennus ja unettomuus. Bentsodiatsepiineille on tyypillistä se, että käytön lopettamisen jälkeen oireet saattavat tulla takaisin alkuperäistä voimakkaampina. Vierotusoireet voivat tulla pitkänkin ajan kuluttua käytön lopettamisesta - joka tapauksessa oksatsepaamia pitäisi käyttää hyvin lyhyen aikaa, korkeintaan muutaman kuukauden, ja sen käyttö on syytä lopettaa asteittain juuri niin kuin olet tehnytkin.
Apu ongelmiisi löytyy unihygienian asteittaisesta remontista. Tässä voit saada apua ja tukea koulutetulta unihoitajalta, jolla on myös käytännön asiantuntevuutta. Amitriptyliini kannattaa lopettaa myös vähitellen, mutta ehkä vielä alkuvaiheessa tarvitset sitä muutoksen tukena.
Koska sinulla on ollut sydänperäisiä oireita, olisi paikallaan myös lääkärintarkastus, jotta varmistettaisiin se, ettei sinulla ole muita fyysisiä sairauksia.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kroonisen unettomuuden hoito
Olen 46-vuotias mies. Olen kärsinyt aamuyön heräämisistä jo reilun kymmenen vuoden ajan. Herään yleensä aamuyöllä 3-5 aikoihin, tunnen itseni virkeäksi ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Jos seuraavana päivänä on tiedossa jotain tärkeää (palaveria, matkustamista aikaisin tms.), on aamuyön herääminen kaikkein todennäköisintä. Vapaa ajallakin saatan heräillä aamuyöstä, mutta silloin minulla on mahdollisuus odotella unta ja nukkua aamulla sitten pidempään.
Unta tarvitsen 7-8 tuntia virkistyäkseni. 6 tuntiakin menettelee, jos se on ollut hyvänlaatuista unta. Illalla nukahtamisessa ei ole ollut mitään ongelmia.
Matkustan työni vuoksi paljon. Tänä vuonnakin tähän mennessä jo yli 100 matkavuorokautta. Matkoilla nukkuminen on kaikkein vaikeinta.
Reilu vuosi sitten osallistuin uuden unilääkkeen unitutkimukseen. Ajatuksenani oli, että saisin näin kokemusta unilääkkeestä. Pahaksi onneksi sain kuitenkin lumelääkkeen. Psykiatri kirjoitti minulle kuitenkin reseptin (tsopikloni) kokeiluksi ja tilapäiseksi avuksi. Kokeilin niin, että jos heräsin aamuyöllä ja en saanut unta, nappasin puolikkaan tabletin. Pian huomasin, että minähän pärjään myös neljäsosalla. Tällä tavalla olen toiminut kohta vuoden verran. Keskimääräisesti lääkkeen kulutukseni on ollut n. 2-3 neljäsosa tablettia viikossa. Välissä on ollut viikkoja, etten ole ottanut lääkettä ollenkaan. Tämä menettely on sopinut minulle erittäin hyvin. Elämänlaatuni on parantunut. En ole myöskään tullut mielestäni millään tavoin riippuvaiseksi ko. lääkkeestä. Neljäsosa tablettia tehoaa edelleen.
Minulla ei ole muita lääkityksiä kolesterolilääkitystä lukuun ottamatta. Olen hyväkuntoinen. Peruskuntoa pidän yllä hölkkäämällä ja hiihtämällä n. 3 kertaa viikossa tunnin ajan kerrallaan. Alkoholin käyttöni on mielestäni kohtuullista, korkeintaan 4 annosta kerralla pari kertaa kuukaudessa. En tunne itseäni masentuneeksi, vaikkakin olen luonteeltani enemmän ”mollivoittoinen”.
Nyt lääkkeeni on kuitenkin loppumassa. Haluaisin jatkaa lääkkeen käyttöä ”hätävarana” edelleenkin, vielä vähemmässä määrin kuin nyt. Arvaan, että te lääkärit suosittelette käytön lopettamista kokonaan ja luonnollisesti näin olisi parempi. Melko varmasti kuitenkin entisenlainen kituuttaminen tulee jatkumaan ilman lääkettä. Mitä mieltä olet tilanteestani?
P.S. Osallistun uudelleen unilääkkeen tutkimukseen. Edellisen tutkimuksen psykiatri otti yhteyttä ja kertoi tästä mahdollisuudesta. Nyt saan oikeaa lääkettä.
Vastaus
Neljäsosa tsopiklonia ei todennäköisesti aiheuta mitään haittavaikutuksia. Kuitenkin annos on niin pieni, että voisit hyvin pärjätä ilman sitäkin. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Kun tämä uusi unilääketutkimus loppuu, kannattaa keskustella psykiatrin kanssa eri vaihtoehdoista.
» SULJE
Nuoren epileptikon univaikeudet
19-vuotias tyttäreni sairastui epilepsiaan 14-vuotiaana. Lääkityksenä on natriumvalproaatti ja klobatsaami. Tyttärellä on ollut kaksi kohtausta neljän vuoden aikana. Keväällä 2007 alkoivat univaikeudet. Uni ei tullut ja siitä seurasi kohtauspelko. Hän nukkuu tsopiklonin avulla, jota hän on käyttänyt säännöllisesti kesästä 2007. Tyttäreni on käynyt keskusteluissa nuorten psykiatrisella poliklinikalla, mutta siitä ei ollut apua. Tytär on ahdistunut ja stressaantunut. Hän haluaisi eroon nukahtamislääkkeestä, mutta ei onnistu. Lisäksi hänellä on säännöllisiä heikotuskohtauksia ja hän joutuu syömään jatkuvasti. Hän ei ole ainakaan vielä ylipainoinen. Heikotuksen syytä etsitään parhaillaan ja tutkimukset ovat kesken. Heikotus johtuu ehkä natriumvalproaatin haittavaikutuksista. Tytär käy lähihoitajakoulua, mutta pelkää, että ei pysty keskittymään ja jatkamaan opiskelua. Hän asuu Helsingissä siskonsa kanssa. Itse asumme Etelä-Pohjanmaalla. Mikä terapia auttaisi? Vanhemmatkin ahdistuvat jo. Mistä osaisimme hakea oikeanlaista apua, ettei tyttären paras nuoruus olisi jatkuvaa stressiä, pelkoa ja ahdistusta? Tätä rataa hän syrjäytyy.
Vastaus
Tyttäresi unihäiriön syy tulisi ehdottomasti selvittää. Ei ole todellakaan järkevää käyttää samanaikaisesti tsopiklonia, valproaattia ja klobatsaamia, joka on bentsodiatsepiini. Mihin vuorokauden aikaan hänen kohtauksensa ovat tulleet? Mikä on epilepsian syy ja minkä tyyppisiä kohtaukset ovat olleet? Heikotuskohtaus voi olla epileptinen tai se voi johtua myös esim. verenpaineen laskusta. Ottaako hän klobatsaamia vain iltaisin? Aamulla otettuna se voi sotkea vuorokausirytmiä ja väsyttää päivällä. Hän saattaisi hyötyä myös niin sanotusta laajasta unipolygrafiasta. Hänen kannattaa puhua oman neurologinsa kanssa asiasta. On olemassa epilepsialääkkeitä, joita käytetään myös unettomuuden hoidossa illalla otettuna.
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden käytön lopettaminen
Olen 80-vuotias mies ja kärsinyt unettomuudesta lähes 60 vuotta. Nyt käytän lääkärin määräämiä amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä. Siinä on haittavaikutuksena väsyttäminen. Lääkärini kertoi, että hänellä on eräs potilas, joka syö lääkettä 7 kappaletta illalla. Huomasin itsekin, että joutuisin lisäämään annosta aina tietyin välein, joten pyysin häneltä melatoniinia. Ajattelin, että se on vähemmän myrkyllinen. Nyt otan 3 kappaletta amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä ja 4 kappaletta melatoniinia (2 mg). Onko tämä annostelu turvallista? Tiedän, että ilman unilääkettä en saa unta.
Vastaus
Lääkäri määrää annoksen. Älä lopeta lääkitystä äkillisesti pitkäaikaisen hoidon jälkeen neuvottelematta ensin lääkärisi kanssa. Kyseisessä lääkkeessä on kahta vaikuttavaa ainetta; amitriptyliiniä (masennuslääke) ja klooridiatsepoksidia (bentsodiatsepaami). Kolme kappaletta illalla on melko suuri annos. Klooridiatsepoksidin takia siihen voi syntyä myös riippuvuus ja klooridiatsepoksidi voi myös huonontaa muistia. Amitriptyliinillä on omat ongelmansa annoksen suurentuessa (suun kuivuminen, verenpaineen lasku, silmänpaineen kohoaminen, muistihäiriöt). Voisit ehkä puhua lääkärisi kanssa muista vaihtoehdoista kuten mirtatsapiinista (3.75 – 7.5 mg illalla ja/tai pitkävaikutteinen melatoniini). Lääkärisi antama esimerkki on valitettavan huono. Seitsemän tabletteia illalla tarkoittaa 87.5 mg amitriptyliiniä ja 35 mg klooridiatsepoksidia illalla. Niin suuret annokset voivat kuitenkin tulla kyseeseen joskus mm. hoidettaessa mielenterveyspotilaita eli sinänsä annos ei ole poikkeuksellisen suuri. Olisi hyvä pienentää omaa annostasi asteittain, jotta mahdolliset vieroitusoireet voidaan välttää. Jos sinusta tuntuu, että lääkkeen vaikutus on liian voimakas tai liian heikko, kerro asiasta lääkärillesi. Jos käytät nopeasti imeytyvää tavallista melatoniinia, voi 8 mg tulla joskus kyseeseen. Silloin koko annos tulisi ottaa mahdollisimman tarkasti noin kello 21- 22 aikaan illalla riippumatta nukkumaanmenoajasta. Jos taas käytät pitkävaikutteista melatoniini-valmistetta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/, on annos selvästi turhan suuri. Tällöin 2 mg riittää otettuna noin kello 20-21 aikaan.
» SULJE
Oireina vetämätön olo ja unettomuus
Olen 62-vuotias munuaisensiirron vuonna 1997 saanut mies. Munuaisarvot ovat erittäin hyvät. Lääkitys on ollut sama alusta alkaen. Kuntoilin ennen hyvinkin aktiivisesti mm. hiihdin joka talvi yli 1000 kilometriä. Ei ylipainoa. Noin 3 vuotta sitten alkoi pikkuhiljaa nuutunut olo ja aamuväsymys. Kahvin voimalla kävin lenkillä. Tällä hetkellä aamupalan jälkeen pitää mennä äkkiä nukkumaan 2-3 tunniksi. Päivä menee istuessa nuutuneena TV:n ääressä, jopa pukeminen käy työstä. Pää on painava, tukkoinen, kuin kovassa flunssassa. Onneksi hajamielisyys sentään lisääntyy turhaa elämää. Sairaalassa olen yhden yön maannut tutkittavana. Ei havaittu merkittävää laskua aivojen happipitoisuudessa. Keskussairaalassa käyn nefrologin kontrolleissa. Kaikki on siis OK. Sain kun aikani valitin lähetteen neurologille. Vastaanotto kesti reseptin kirjoittamisen ajan. Sain selegiliinihydrokloridia 10 mg, joiden avulla jaksan lähteä edes joitakin asioita hoitamaan. Ja ihme, vaikka päivän on kuin h-moilanen, illalla unen saanti on todella vaikeaa. Oikeastaan aamulla olen todella paljon väsyneempi kuin illalla. Haluaisin todella kokeilla pitkäaikaista melatoniinia.
Vastaus
Yleensä selegiliinihydrokloridia käytetään Parkinsonin taudin hoitoon joko yksinään taudin alkuvaiheessa tai yhdessä pelkän levodopan tai levodopan ja perifeerisen dekarboksylaasin estäjän kanssa. Piristeenä se on varsin heikko. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mitä sairauksia sairastat ja mahdollinen lääkityksesi. Montako tuntia nukut öisin? Onko levottomien jalkojen oireyhtymä ja yöllinen raajaliikehäiriö suljettu pois? Uniapnea on todennäköisesti suljettu pois, jos sairaalassa on todettu, ettei yöllä ole happipitoisuuksien laskuja. Joka tapauksessa uni-valverytmin tilanne kannattaisi selvittää. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja. Mielestäni tärkeintä olisi nyt löytää lääkäri, jonka ammattitaitoon koet pystyväsi luottamaan ja lähteä purkamaan vyyhteä hänen kanssaan. Oma lääkärisi tai sama neurologi, joka määräsi selegiliinihydrokloridia, voi sitten tarpeen mukaan konsultoida edelleen, jotta syy väsymykseen selviää ja siihen löydetään parempi hoito. Hoitomahdollisuuksia on monia riippuen väsymyksen syystä.
» SULJE
Perinteisistä unilääkkeistä irrottautuminen melatoniinin avulla
Olen 67-vuotias, eläkkeellä oleva naislehtori. Pysyvä unettomuuteni alkoi jo vuoden 2000 kesällä. Tuolloin lopetin käyttämieni hormonilääkkeiden nauttimisen kerta heitolla. Mitään erikoista ei elämässäni tuolloin tapahtunut ja oli stressivapaa lomakausi. Turvauduin seuraavaan: työterveyslääkäri, akupunktio, hypnoosi, avantouinti, psykiatri. Liikuntaa on harrastettu kohtalaisesti. Ei tupakointia. Alkoholia ja kahvia nautin kohtuullisesti. Lääkkeeksi sain tuolloin tematsepaamia ja mianseriinihydrokloridi, jonka sittemmin jätin. Myöhemmin unilääkkeeksi tuli tsopikloni.
Vuoden 2003 syksyllä kävin Helsingissä uniklinikalla. Ei muuta uutta kuin unilääke muutettiin tsolpideemitartraatti ja määrättiin masennuslääkkeeksi mirtatsapiinia. Viimeksi mainittu toikin helpotusta pään kiristykseen (niin kuin vanne olisi päässä) ja aivan aluksi se toi luonnollisen väsymyksen ja iltauneliaisuuden. Myöhemmin jätin (vähitellen) mirtatsapiinin, koska se ei kuitenkaan vaikuttanut unen saantiin, ja lisäksi se mielestäni toi paino-ongelmia. Myöhemmin olen käyttänyt 2-3 vaiheessa mirtatsapiinia 15 mg, joka on tuonut väliaikaista helpotusta pään kiristävään oloon, väsymykseen ja hermostuneisuuteen. Tällä hetkellä otan vain joka ilta tsolpideemitartraattia, yleensä ½ tablettia, tarvittaessa 1 tabletin, mutta herään joka yö ainakin kerran, jolloin joudun taas ottamaan lääkettä ½ tablettia. Virtsalla käyn ainakin kerran yössä.
Olen muuten terve, harjoitan liikuntaa ja ulkoilua. Olen ajoittain hieman ylipainoinen ja olen harjoittanut jojo-laihduttamista. Nyt olen normaalipainoinen. En ole potenut masennusta, mutta olen jännittäjä ja hieman pessimisti. Minulla ei ole uniapneaa eikä levottomia jalkoja, mutta en saa enkä ole koskaan saanut unta, jos jalkani ovat kylmät eivätkä ne lämpene sukilla, peitteillä tai kuumalla vedellä. Ei ennen kuin ”päästä” päin leviää lämpö jalkoihinkin. Vaihdevuodet vaivoineen ovat ohi.
Käyn nukkumaan tavallisesti klo 22–23, jolloin viimeistään alkaa kiristävä tunne päässä. Mitään tervettä väsymystä tai uneliaisuutta en valitettavasti tunne. Aamulla herään 6.30 – 8.00.
Pyydän nyt mahdollista apua ongelmaani. Voisiko apu löytyä melatoniinista, joka on nyt ollut paljon esillä? Aikaisemmin minulle ilmoitettiin, että se on USA:ssa paljon käytetty, mutta Suomessa käytetään yleensä vain vuorotyöläisille tai aikaerorasitukseen. Voisiko nyt kuitenkin kokeilla sitä ja minkä vahvuisena? Onko sitä mahdollista aloittaa käyttämään rinnan unilääkkeeni kanssa ja mikäli melatoniini (viikkojen kuluttua?) alkaisi tehota, jättää vihdoinkin unilääkkeet vähitellen?
P.S. Lukiossa ollessani, syksyllä 1959, minulla oli 1-2 kuukautta (?) kestänyt unettomuus, tuolloin stressistä johtunut. Silloin se hoidettiin vahvalla unilääkkeellä (sisälsi kai amfetamiinia) sekä aamuisin otettavalla vastalääkkeellä, jotta pystyi heräämään ja käymään koulua.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke. Jos aloitat melatoniinin, tulisi samalla selvittää, voidaanko muu unilääkitys lopettaa kokonaan. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
» SULJE
Syvää unta lisäävät lääkkeet
Olen käyttänyt nukahtamislääkkeitä (tsolpideemitartraattia) jo 10 vuoden ajan, mutta niistä ei ollut apua. Nukuin 2 tuntia ja sitten uni ei tullut millään. Nyt lääkärini määräsi minulle doksepiinia, mutta ne olivat kauheita. Muutuin todella äkäiseksi ja heräsin yöllä jatkuvasti. Minulle alkoi tulla finnejä ja turposin yli 5 kiloa, joten minun oli pakko lopettaa ne. Olin aina niin pahalla päällä, että en kestänyt edes kovia ääniä. Mikä lääke minulle sopisi?
Vastaus
Kroonisen unettomuuden hoito alkaa unettomuuden syyn selvittelyllä. Tässä käydään läpi kuinka paljon unettomuutta tuottavat sairaudet, psykiatriset häiriöt ja lääkitys sekä elämäntilanne, potilaan tapa kokea asioita ja elämän rytmi. Unettomuuden takana voi olla jokin sairaus esim. uniapnea, masennus, ahdistuneisuus, alkoholin väärinkäyttö, krooniset kivut tai unettomuus voi olla ns. toiminnallista eli elimellistä sairautta ei löydetä. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla. Parhaiten sinua pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. Se kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon.
Tavalliset unilääkkeet ovat tuskin paras ratkaisu ongelmaan. En pysty vastaamaan tarkkaan saamatta lisätietoja. Parempi vaihtoehto voisi olla joku syvää unta lisäävä lääkitys. Elokuussa ilmestyi lääkärilehti Duodecimissa unettomuuden Käypä hoito -suositus ja sen myötä lääkärit voivat saada tietoa eri lääkkeistä, jotka lisäävät syvää unta. Mahdollisuuksia on useita. Puhu lääkärisi kanssa eri vaihtoehdoista.
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden vaihtaminen
Olen 64-vuotias nainen ja kärsinyt nuoruudessani paljon unettomuudesta. Joitakin vuosia sitten sain unilääkkeeksi mirtatsapiinia. Se toimii minulla hyvin. Otan iltaisin magnesiumia 350 mg ja 7,5 mg mirtatsapiinia ja nukun hyvin, en herää yöllä ja olen virkeä aamuisin. Nyt äitini, joka on 91-vuotias ja käyttänyt unilääkettä (tsopiklonia) jo vuosikymmeniä, valittaa, että hän ei saa unen päästä kiinni iltaisin. Lisäksi hänellä on sitalopraami-lääkitys. Kysyisinkin nyt, voiko hänelle suositella mirtatsapiinia sen unta tuovan vaikutuksen vuoksi ja voiko hän samalla jättää sitalopraamin pois?
Vastaus
Äitisi unettomuuden syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset unen muutokset yhdessä sairauksien kanssa lisäävät uniongelmia. Normaaliin vanhenemiseen kuuluu syvän unen ja REM unen vähenemistä, yöllistä heräilyä ja vuorokausirytmin aikaistumista. Nukahtamisvaikeudet voivat liittyä myös stressiin ja ahdistukseen. Äitisi käyttämä lääkitys taas viittaa jossain määrin masentuneisuuteen. Sitä ei voi ainakaan täysin sulkea pois jonkinlaisena osatekijänä äitien unettomuuteen. Hänen kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut iäkkäiden ihmisten unettomuuden hoitoon. Elokuussa ilmestyi Duodecimissa unettomuuden Käypä hoito -suositus ja sen myötä lääkärit voivat saada tietoa eri lääkkeistä, jotka soveltuvat parhaiten iäkkäiden potilaiden hoitoon. Mirtatsapiini voisi hyvin olla sopiva vaihtoehto myös äidillesi, jos tarkoituksena on hoitaa unettomuutta. Annoksena voi riittää vain 3.75 mg eli ¼ tabletti 15 mg:n tabletista. Jos taas äitisi käyttää aamuisin sitalopraamia mielialan takia, ei sitä tule missään nimessä lopettaa ilman hoitavan oman lääkärin lupaa. Mirtatsapiini lisää syvää unta paremmin kuin aamulla otattava sitalopraami. Se on yleensä hyvin siedetty, mutta se voi aiheuttaa myös painon nousua. Ennen nukkumaanmenoa otettava mirtatsapiini on väsyttävä ja se on auttanut etenkin niitä, joilla esiintyy aamuyön heräilyä. Äitisi kannattaa käydä lääkärin luona juttelemassa tuosta mahdollisesta mirtatsapiini-kokeilusta.
Ystävällisin terveisin,
Markku Partinen
» SULJE
Perinteisten unilääkkeiden käytön lopettaminen
Olen 80-vuotias mies ja kärsinyt unettomuudesta lähes 60 vuotta. Nyt käytän lääkärin määräämiä amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä. Siinä on haittavaikutuksena väsyttäminen. Lääkärini kertoi, että hänellä on eräs potilas, joka syö lääkettä 7 kappaletta illalla. Huomasin itsekin, että joutuisin lisäämään annosta aina tietyin välein, joten pyysin häneltä melatoniinia. Ajattelin, että se on vähemmän myrkyllinen. Nyt otan 3 kappaletta amitriptyliinia ja klooridiatsepoksidia sisältävää masennuslääkettä ja 4 kappaletta melatoniinia (2 mg). Onko tämä annostelu turvallista? Tiedän, että ilman unilääkettä en saa unta.
Vastaus
Lääkäri määrää annoksen. Älä lopeta lääkitystä äkillisesti pitkäaikaisen hoidon jälkeen neuvottelematta ensin lääkärisi kanssa. Kyseisessä lääkkeessä on kahta vaikuttavaa ainetta; amitriptyliiniä (masennuslääke) ja klooridiatsepoksidia (bentsodiatsepaami). Kolme kappaletta illalla on melko suuri annos. Klooridiatsepoksidin takia siihen voi syntyä myös riippuvuus ja klooridiatsepoksidi voi myös huonontaa muistia. Amitriptyliinillä on omat ongelmansa annoksen suurentuessa (suun kuivuminen, verenpaineen lasku, silmänpaineen kohoaminen, muistihäiriöt). Voisit ehkä puhua lääkärisi kanssa muista vaihtoehdoista kuten mirtatsapiinista (3.75 – 7.5 mg illalla ja/tai pitkävaikutteinen melatoniini). Lääkärisi antama esimerkki on valitettavan huono. Seitsemän tabletteia illalla tarkoittaa 87.5 mg amitriptyliiniä ja 35 mg klooridiatsepoksidia illalla. Niin suuret annokset voivat kuitenkin tulla kyseeseen joskus mm. hoidettaessa mielenterveyspotilaita eli sinänsä annos ei ole poikkeuksellisen suuri. Olisi hyvä pienentää omaa annostasi asteittain, jotta mahdolliset vieroitusoireet voidaan välttää. Jos sinusta tuntuu, että lääkkeen vaikutus on liian voimakas tai liian heikko, kerro asiasta lääkärillesi. Jos käytät nopeasti imeytyvää tavallista melatoniinia, voi 8 mg tulla joskus kyseeseen. Silloin koko annos tulisi ottaa mahdollisimman tarkasti noin kello 21- 22 aikaan illalla riippumatta nukkumaanmenoajasta. Jos taas käytät pitkävaikutteista melatoniini-valmistetta http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/, on annos selvästi turhan suuri. Tällöin 2 mg riittää otettuna noin kello 20-21 aikaan.
» SULJE
Iäkkään henkilön hyötyminen melatoniinista
Äitini sairastui vaikeaan osteoporoosiin kuusi vuotta sitten 71-vuotiaana. Osteoporoosi oli hänelle kuin pieni kuolema, ja sen seurauksena hän alkoi kärsiä unettomuudesta. Kun äitini lisäksi sai toistuvasti flimmereitä, hoitavat lääkärit määräsivät tematsepaami-unilääkettä ja sanoivat, että parempi ottaa unilääkettä kuin saada flimmereitä, joita unettomuuskin osaltaan aiheuttaa.
Minua huolettaa, että äitini ottaa joka ilta unentulon varmistamiseksi 1,5 tematsepaamia (10 mg). Näin hän on tehnyt kuusi vuotta. Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan, muttemme tiedä, kenen puoleen hän voisi ongelmassa kääntyä. Onko unilääkkeestä vierotus liian rankkaa huonokuntoiselle 77-vuotiaalle? Miten se tapahtuu turvallisesti ja asiantuntevasti? Voisiko äitini saada apua melatoniinista? Hänellä todettiin ja hoidettiin kohdun runko-osan syöpä 10 vuotta sitten. Onhan melatoniini turvallinen myös syövän sairastaneelle?
Vastaus
Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä ja kaavamaisia ohjeita sen hoitoon ei ole, koska syyt unettomuuteen ovat usein erilaiset. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla. Parhaiten sinua pystyy auttamaan lääkäri, jolla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. Se kertoo, että lääkäri on perehtynyt unihäiriöiden hoitoon. Uniliiton kotisivuilta näkee lääkäreitä, jotka ovat perehtyneet unihäiriöiden hoitoon.
Eteisvärinä (flimmeri) saattaa todella tulla helpommin, jos henkilö nukkuu erittäin huonosti ja varmaankin lääkäreiden suositus on perustunut siihen. Bentsodiatsepiinit, kuten tematsepaami, saattaa olla käypä vaihtoehto, kunhan uniapnea on suljettu pois. Yksi syy toistuviin flimmereihin on nimittäin uniapnea ja bentsodiatsepiinit taas voivat huonontaa yöllistä hengitystä.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ saattaa hyvinkin olla sopiva lääke äidillesi, mutta ennen sen määräämistä tulisi selvittää muutama asia. Jos hänen kohtunsa on poistettu, ei ongelmaa pitäisi olla. Gynekologi osaa varmaan ottaa asiaan kantaa. Melatoniini jarruttaa jossain määrin sukuhormonien toimintaa. Edelleen tulisi lääkärin vielä selvittää, ettei äitisi unettomuuden syynä ole mikään elimellinen unihäiriö. Joskus taas unettomuutta pahentavat mielialatekijät esim. masennus, jonka hoito helpottaa myös nukkumista. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että perinteiset unilääkkeet, etenkin bentsodiatsepiinit, voivat vaikuttaa uneen negatiivisella tavalla. Pillerit saattavat auttaa ensin akuutissa unettomuudessa, mutta tilanteen jatkuessa unilääkkeiden vaikutukset voivat aiheuttaa ongelmia ja haittoja silloin, kun kehomme tottuu niihin yhä enemmän. Jotkut unilääkkeet muuttavat unen rakennetta vähentämällä esim. syvän unen ja REM-unen määrää, jolloin uni ei ole niin virkistävää kuin luonnollinen uni. Unilääkkeiden päiväaikaiset haittavaikutukset ovat myös yleisiä. Unettomuutta voivat siis aiheuttaa unilääkkeiden liiallinen käyttö tai unilääkkeiden äkillinen lopettaminen. Pitkäaikainen unilääkitys on lopetettava aina annosta asteittain pienentäen. Lääkityksen lopettaminen voi viedä joskus useita kuukausia. Lääkkeen mahdollinen vähentämissuunnitelman on tehtävä yhdessä lääkäri kanssa.
» SULJE
Kivun aiheuttaman unettomuuden hoito
Olen 35-vuotias nainen ja kärsin lepoa antamattomista yöunista. Olen aina ollut vilkas unien
näkijä, mutta 1,5 vuotta sitten alkaneet fyysiset kivut ja säryt, joita ei vielä pystytty diagnosoimaan, ovat vain pahentaneet ja vaikeuttaneet tilannettani. Nukkumaanmenosta on tullut painajainen, koska tiedän jo etukäteen, etten saa nukkua rauhallista ja hyvää yötä. Yöni on levoton, koska heräilen monta kertaa kipujen ja voimakkaiden unien takia. Aamuyöstä kun vielä väsyttää, alkaa selkää särkeä skolioosin takia ja yön aikana nähdyt, usein ahdistavat, unet pyöriä mielessä. Aamulla ylösnoustessa on kankea, ärtynyt ja uupunut olo. Nyt koen tarvitsevani apua parempien öiden takaamiseksi, varsinkin kun kärsin myös päivällä selvittämättömistä kivuistani ja tarvitsen energiaa perheen parissa toimimiseen.
Vastaus
Kun kipu on tekijä joka häiritsee unta, on tärkeätä miettiä sopivinta kivun hoitoa. Joskus kipu muuttuu pysyväksi, jolloin siihen vaikuttavat alkuperäisen sairauden tai vamman aiheuttaman kudosvaurion laajuus ja akuutin kivun voimakkuus, mahdolliset leikkauskomplikaatiot ja myös potilaan henkiset voimavarat kiputilan syntyessä. Kauan kestävä voimakas kipu aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, jotka voivat saada aikaan sen, että kipu jää päälle. Siksi kivun hoito on tärkeää. Mahdollisuuksia on periaatteessa monenlaisia, mutta kipulääkkeeksi on valittava sen verran pitkävaikutteinen valmiste, että teho riittää koko yön ajaksi. Jotkin uusimmista kipulääkkeistä ovat liiankin pitkävaikutteisia, ja päiväannos kasvaa herkästi suureksi. Yöajan kivun hoitoon ovat usein tehokkaimpia keskipitkävaikutteiset lääkkeet tai hitaasti imeytyvät valmisteet. Käänny lääkärisi puoleen kivunhoitoon liittyvissä asioissa. Vaikean kivun hoito kuuluu erikoislääkärille. Kivusta voi kehittyä helposti myös unettomuutta ylläpitäviä noidankehiä, joihin pelkkä kivun hoito ei riitä, vaan tarvitaan myös unen hoitoa. Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Ahdistuneille on tyypillistä, että he näkevät paljon unia ja pitkäaikaisessa masennuksessa painajaisunet ovat tavallisia. Mielestäni tärkeintä olisi nyt löytää lääkäri, jonka ammattitaitoon koet pystyväsi luottamaan ja lähteä purkamaan vyyhteä hänen kanssaan.
Ystävällisin terveisin,
Markku Partinen
» SULJE
Yöhikoilun syyt
Olen herännyt 3-4 kuukauden ajan säännöllisesti kellon tarkkuudella kaksi kertaa yössä ja olen aina hikinen, yöpaita ja lakanat märkänä. Olen 34-vuotias kahden lapsen äiti, lääkityksenä fluoksetiini 60 mg ja olantsapiini 5 mg sekä beetasalpaaja. Kysyin hoitavalta lääkäriltäni, mistä tämä hikisenä heräily johtuu ja hän sanoi, että se on masennuksen merkki. Onko näin todella? Nyt minun täytyisi lisätä fluoksetiini 80 mg vuorokaudessa lääkärin ohjeen mukaan. Näin siis teen. Olenko siis masentunut?
Vastaus
Yöhikoilu on tavallista ja harvoin sairauden oire. Suurin osa yöhikoilua on hyvänlaatuista elimistön lämmönsäätelyyn liittyvää häiriötä. Hermosto aktivoituu, kun kehon lämpötila nousee ruumiillisen rasituksen yhteydessä tai kuumuuden vuoksi, jolloin hieneritys viilentää kehoa. Yöhikoilu on useimmiten melko harmiton vaiva eikä sen takia tarvitse automaattisesti mennä tutkimuksiin. Toisaalta yöhikoilun syynä voi olla sairaus, joka tulisi hoitaa. Seuraavissa tilanteissa on aiheellista hakeutua tutkimuksiin, jos yöhikoiluun liittyy muita oireita esim. laihtumista, väsymystä tai lämmön nousua. Selvä yöhikoilu on alkanut melko nopeasti, muutaman päivän tai viikon aikana. Yöhikoilu on jatkuvaa ja niin voimakasta, että vuodevaatteet kastuvat. Luonnollisia syitä yöhikoiluun voivat olla liian korkea makuuhuoneen lämpötila tai liian paksu peitto. Muita syitä yöhikoiluun voivat olla lääkkeet, joiden haittavaikutuksena on liikahikoilua. Näitä lääkkeitä ovat jotkut masennuksen ja muiden psyyken häiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet. Beetasalpaaja voi aiheuttaa hikoilua. Vaihdevuosien hormonimuutokset aiheuttavat usein yöhikoilua. Naisilla oireet liittyvät vähentyneeseen estrogeeni-hormonin tuotantoon. Tällöin usein esiintyy myös kuumia aaltoja tai muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. Runsas alkoholin käyttö voi lisätä yöhikoilua. Alkoholi vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon. Myös lihavuus voi aiheuttaa hikoilua. Yöhikoilua esiintyy ylipainoisilla enemmän kuin normaalipainoisilla. Uniapnea-oireyhtymä aiheuttaa yöhikoilua. Sairauden oireita ovat lisäksi voimakas kuorsaus ja hengityskatkokset sekä päiväajan väsymys. Refluksitauti eli mahanesteen virtaaminen ruokatorveen voi aiheuttaa yöhikoilua ja siihen liittyy usein närästystä. Kilpirauhasen liikatoiminta ja diabeteksen hermovaurio aiheuttaa yöhikoilua. Kilpirauhasen liikatoiminnan muita oireita ovat laihtuminen, tiheä sydämen syke ja usein löysät ulosteet. Krooninen (pitkäaikainen) bakteeri- tai virustulehdus voi aiheuttaa yöhikoilua. Jotkin syöpämuodot ja sydänsairaudet aiheuttavat yöhikoilua. Kuitenkaan läheskään aina ei yöhikoiluun löydy tutkimuksista huolimatta mitään syytä.
Unettomuuden rasittavin ja terveydelle haitallisin muoto on toistuva öinen heräily. Yhtäjaksoinen uni, vaikka lyhytkin, on virkistävämpi. Jos herää kerran tai pari kertaa yössä pissalle, siitä ei vielä ole suurta haittaa. Yöllisen heräilyn tai aamuyön unettomuuden taustalla on usein masennus tai elimellinen sairaus. Masennustasi on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Yölliset heräämiset liittyvät usein masennukseen. Mielialalääkitystä ei saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Kun lääkkeet alkavat vaikuttaa ja mieliala kohoaa, tulee tunne, että mihin niitä lääkkeitä oikeastaan tarvitsee. Jos lääkityksen lopettaa kesken kaiken ja yhtäkkiä, masennusoireet palaavat. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa, että hikisenä heräily on jäänyt vaivaamaan sinua. Hän varmasti voi selvittää asiaa vielä tarkemmin.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Parisuhde syynä unettomuuteen
Asun täällä Lapin korvessa Enontekiöllä. Olen 58-vuotias naishenkilö. Olen kärsinyt unettomuudesta monta vuotta. Jännitän melkein kaikkea. Mies on täältä kotoisin. Tapasimme Helsingissä 30 vuotta sitten. Hän on äkkipikainen ja huutaa minulle välillä pienistä asioista. Olen harkinnut pitkään eroa. Meillä on tyttö, joka on ollut jo 11 vuotta pois kotoa. Hän sairasteli vakavasti nuorempana. Nyt minulla on käytössä essitalopraami 10 mg satunnaisesti ja luonnonlääke Sedonium, mutta ne eivät ole erityisesti auttaneet. Mikä neuvoksi?
Vastaus
Kysymyksestäsi välittyy pettymys parisuhteestasi. Ongelmat parisuhteessa johtavat usein unihäiriöihin. Unettomuuden hoidossa on hyvä saada elämän perusasiat kuntoon. Hyvät ystävyyssuhteet, säännöllinen elämänrytmi, riittävä liikunta ja liiallisen stressin välttäminen ovat unettomuudesta kärsivälle tärkeitä asioita. Unettomuus voi hävitä, kun henkinen ja fyysinen tasapaino on saavutettu. Kertomasi viittaa myös masentuneisuuteen. Se voi olla jonkinlaisena osatekijänä unettomuuteesi. Sinun kannattaisi käydä oman lääkärisi luona, että hän voi selvittää asiaa tarkemmin. Ennen pitkäaikaisen unettomuuden hoidon aloittamista on tunnistettava unettomuuden syy ja arvioitava sen perusteella unettomuuteen sopiva hoitokeino. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle, häneltä saisit apua ongelmasi ratkaisuun.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Melatoniini vaihtoehto perinteisille unilääkkeille
Ensimmäisenä tahtoisin kysyä, mikä on kun käyn nukkumaan, koen kovaäänisen säpsähdyksen ja herään ja säikähdän. Tiedän, ettei mitään ääntä ole, mutta olo on kauhea kuin olisi saanut sähköiskun ja pomppaan ilmaan. Tämä sama on veljilläni ja puolisollani. Tahtoisin tietää mistä tämä johtuu.
Nyt sitten omaan uniongelmaani, jonka olen yrittänyt koota mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki alkoi vuosi sitten, kun minulle laitettiin hormonikierukka ja samanaikaisesti lopetin tupakan polton 27 vuoden jälkeen varenikliinilla, jota käytin 2 kuukautta. Olen nyt 42-vuotias nainen. Aloitin aktiivisen liikunnan vuosi sitten. Kävelen joka päivä vauhdikkaasti 12 km. Vuosi sitten syyskuussa aloin viettämään unettomia öitä eli nukuin 2-4 tuntia yössä. Kuusi viikkoa kärsittyäni elämä hajosi ja hakeuduin lääkäriin, kun vaan itkin. Lääkäri totesi, että minulla oli paniikkihäiriö ja sain siihen diatsepaamia 5 mg ja tsopiklonia 7,5 mg. Kuukaudessa elämä tasaantui ja sain uneni takaisin.
Viime keväänä olin lentokentällä ja sain paniikkikohtauksen. Otin diatsepaamia ja se meni ohi. Kesäkuussa aloin potea migreeniä joka ilta (6 päivää) ja yöllä en enää nukkunut, joten otin puolikkaan unitabletin ja nukuin hyvin loppu yön. Kesäkuun lopussa poistin kierukan, jotta migreeni poistuisi ja niin on käynyt.
Sain heinäkuussa uudestaan paniikkikohtauksen ja hakeuduin lääkäriin, kun en ollut edes nukkunut pariin viikkoon ja tsopkloni 7,5 mg ei enää tehonnut. Hän sanoi, että ota kaksi ja määräsi vaihtoehdoksi unilääkkeen oksatsepaami 15mg 1-2 illassa (jota en ole käyttänyt). Hän myös totesi, että poden masennusta. Itse en koe olevani masentunut, koska olen aktiivinen ja höppöttelen ihmisten kanssa. Kotona leivon ja teen kaikki kotityöt niin kuin ennenkin. Mielestäni diagnoosina masennus on väärä. Ahdistunut olen kerran kuussa, joka ei liity kuukautisiin, jotka ovat normaalit. Tällä hetkellä käytän valeriaanaa nukkumiseen ja olen alkanut syömään E-epaa 2000mg päivässä ja kuukausia sitten B-vitamiiniä, jossa on kaikki B-vitamiinit. Menen nukkumaan joka ilta klo 22 ja herään 07. En kuorsaa ja olen 176 cm ja 65kg eli normaalipainoinen. Vessassa käyn, jos herätessä tuntuu, että join liikaa vettä yötä vasten. Vaihdevuodet eivät ole vielä kyseessä, mikä on myös tutkittu. Levottomia jalkojakaan ei ole. En ole stressaantunut.
Mitä neuvoksi? En tahtoisi syödä unilääkkeitä lopun elämääkään kausittain. Olisiko melatoniinista minulle apua? Nukahtaminen on vaikeata ja herään monta kertaa yössä ja valvon lisää. Mitä tekisin? Olisiko neuvoa tällaiselle iloiselle positiivisesti ajattelevalle 4 lapsen äidille?
PS. En käytä alkoholia. Pyrin jättämään kaikki asiat yöpöydälle, kun menen nukkumaan. Avioliitto toimii hyvin.
Vastaus
Nukahdusvaiheen säpsähdykset ja sensoriset tuntemukset ovat tavallisia ja niitä esiintyy 60–70 prosentilla väestöstä. Lyhyet äkilliset raajojen lihasnykäykset ovat normaaliksi laskettavia ilmiöitä. Tila voi ilmetä myös putoamisen tunteena, kuumoituksena, kutinana, päänsisäisen äänen, kivuttoman räjähdyksen tai välähdyksen elämyksenä tai lyhyenä hallusinatorisena unikuvana. Stressi, kova liikunta ja kofeiinin runsas käyttö voivat lisätä oireita. Joskus toistuvat jokailtaiset oireet johtavat nukahtamispelkoon tai univajeeseen. Tämä on kuitenkin aivan vaaraton ilmiö.
Unettomuutesi syytä on vaikea arvioida kertomasi perusteella. Masennus diagnoosista sinun kannattaisi vielä käydä juttelemassa oman lääkärisi luona. Masennukseen liittyy usein myös unettomuutta. Tähän liittyy nukahtamisvaikeuksia sekä liian aikaisin heräämisiä tai unen katkonaisuutena. Tyypillisessä aamuyön unettomuudessa kärsivä ihminen ei varhain herättyään saa enää nukahdettua uudestaan. Joskus masennukseen voi kuulua myös liikaunisuutta. Suosittelisin sinua hyödyntämään kognitiivisia menetelmiä nukkumisen parantamiseksi. Terveytesi ei ole vaarassa, joten älä tee unettomuudestasi liiallista ongelmaa. Kausittaisesta unilääkkeen käytöstä ei varmasti ole suurta vaaraa terveydellesi. On kuitenkin järkevää toimia kuten olet itsekin ajatellut eli palauttaa hyvä yöuni ilman unilääkitystä. Uskoisin sen olevan mahdollista, mutta saatat kyllä tarvita ulkopuolisen apua. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivista keinojen avulla unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Voit kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärillesi olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla.
Tässä sinulle vielä jotain nukahtamisvinkkejä:
1. Pimennä makuuhuone verhoilla ja huolehdi mahdollisesta äänieristyksestä.
2. Mene vuoteeseen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
3. Jos uni ei tule15–20 minuutissa, nouse ylös sängystä ja yritä uudelleen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi.
4. Nouse ylös aamuisin aina samaan aikaan. Myös viikonloppuisin
5. Kun heräät, nouse ylös, pukeudu ja aloita päiväsi.
6. Älä juo kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia klo 14.00 jälkeen
7. Älä juo alkoholia.
8. Lisää liikuntaa.
9. Rentouta itsesi illalla. Jos tämä tuntuu sinusta vaikealta, hanki rentoutuskasetti ja kuuntele sitä säännöllisesti joka ilta.
10. Älä nuku päiväunia.
11. Voit myös nauttia pienen iltapalan juuri ennen vuoteeseen menoa. Useimmiten kevyt, matala hiilihydraattipitoinen iltapala on hyväksi nukkumiselle.
Melatoniini http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ voi tulla kyseeseen. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua lääkärin vastaanotolle, joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nuoren unirytmin siirtyminen
Poikani on pahassa murrosiässä (16 vuotta). Koulu ei innosta yms. Poikani on kärsinyt jo vuosia nukahtamisvaikeuksista, mutta erityisesti nyt kun toisen asteen opiskelu alkoi, aamut ovat aivan mahdottomia. Poika yrittää kyllä mennä nukkumaan, mutta pyörittyään pari tuntia sängyssä yleensä nousee kun uni ei tule. Kun muu perhe nukkuu poika häärää suihkussa, iltapalaa, televisiota, mp3-soitinta ym. kunnes uni vihdoin tulee. Arvata saattaa, ettei aamulla ylösnousemisesta tule mitään. Hän on täysin vetämätön ja erittäin huonotuulinen. Joku kertoi, että tsopikloni voisi olla hyvä ns. lyhytvaikutteinen apu unen saantiin. Mitä mieltä olette? Mielessä on käynyt masennus ym., mutta tämän poika kiistää. Pojan isän suvussa tosin on vahvasti masennusta mm. paapalla ja tädeillä. Voiko masennusgeeni periytyä?
Vastaus
Myöhäisellä nukkumaanmenoajalla ja lyhyillä yöunilla voi olla seurauksia. Kouluterveystutkimuksessa tuli esille, että lyhyillä yöunilla oli yhteys kahdeksasluokkalaisten nuorten oireiluun, kuten päänsärkyyn, ärtyneisyyteen ja väsymykseen sekä oppimisvaikeuksiin ja sitä kautta koulumenestykseen. Myöhäinen nukkumaanmeno voi aiheuttaa masentuneisuutta, mutta myös päinvastainen on mahdollista. Unen puute vaikuttaa muistin toimintaan. Opitut asiat siirtyvät tilapäisestä työmuistista pitkäkestoiseen muistiin silloin, kun ihminen nukkuu. Jokainen tunti, jonka koululainen poistaa unestaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hän muistaa asioita pitkällä tähtäimellä. Lyhyet unet estävät myös laktaatin syntymisen, joka on ilmeisesti aivohermosolujen eli neuronien toiminnan keskeinen energianlähde ihmisen ollessa valveilla. Aivojen energianpuute saa aikaan keskittymiskyvyttömyyttä ja kiukkuisuutta. Jos nukahtaminen menee hyvin myöhäiseksi, syvän unen aikana erittyvän kasvuhormonin määrä jää vähäiseksi ja pituuskasvu hidastuu. Lisäksi univajeella epäillään olevan linkitys diabeteksen syntyyn epäterveellisen ruoan kanssa.
Säännöllinen rytmi on kaiken tärkein. Koululaisten univajeen taustalla voi olla yhteiskunnan muutos, joka on muuttanut elämänrytmin ja lisännyt nykyisen elämänrytmiin iltapainotteisuutta. Työtä, harrastuksia ja virikkeitä on tarjolla ympäri vuorokauden ja lapsista on tullut entistä itsenäisempiä. Tässä on vaarana, että koululainen ei tiedosta omaa väsymystään. Esimerkiksi touhukkuus illalla voi olla selvä väsymyksen merkki. Tästä vastuu pitäisi ollakin vanhemmilla. Paras lääke univajetta vastaan on säännöllinen päivärytmi, jonka perustana pitäisi olla riittävä uni ja liikunta sekä terveellinen ravinto. Jos koululainen ei kykene nukahtamaan ajoissa, vaikka haluaisi, on syytä mennä lääkärin juttusille. Poikasi unettomuuden taustalla voi myös olla viivästynyt unijakso (delayed sleep phase syndrome) on yleinen nuorten unettomuuden syy. Potilaat ovat kyvyttömiä nukahtamaan haluttuna kellonaikana illalla. He valvovat pitkälle aamuyöhön. Mikäli tällaiset henkilöt voivat nukkua seuraavana aamuna pitkään, he heräävät pirteinä. Jos henkilö joutuu heräämään aamulla aikaisin töihin, on hän väsynyt, koska uni on jäänyt riittämättömäksi. Viivästynyt unijakso on tyypillinen esimerkki sirkadisen uni-valverytmin häiriöstä. Tämän tyyppistä unettomuutta voidaan hoitaa "siirtämällä" ihmisen biologinen kello http://www.tietoaunettomuudesta.fi/elimiston-sisainen-kello/ ja sosiaalinen kello samaan haluttuun aikaan. Rytminsiirtoa voidaan nopeuttaa aamulla annettavalla kirkasvalohoidolla sekä tarkkaan ohjelmoidulla unilääkityksellä ja melatoniinilla (pimeähormoni) http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ . Tsopiklonia ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä se vähentää kasvuhormonin tuotantoa ja voivat vaikuttaa haitallisesti oppimiseen. Onnistuneen tuloksen saavuttaminen edellyttää ongelmallisissa tapauksissa unilääketieteen asiantuntijan apua.
Geneettisillä tekijöillä on todettu olevan noin puolessa tapauksista selvä yhteys mielialahäiriön synnyssä. Tutkimuksissa on todettu, että masentuneiden vanhempien lapsilla on 40 prosentin riski sairastua vakavaan masennukseen 20 ikävuoteen mennessä. Syy-yhteydet ovat kuitenkin hyvin monimutkaiset ja kyseessä on todennäköisesti perimän ja ympäristön yhteisvaikutus.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Alkoholin käyttö nukahtamisapuna
Kumpi on parempi ottaa unitabletti vai annos kaksi alkoholia jos molemmat alkavat nukuttamaan samalla tavalla?
Vastaus
Valitettavasti unilääkkeet tai alkoholi eivät ole ratkaisu nukahtamishäiriöihin. Itsensä tainnuttaminen niiden avulla ei kannata. Parempi on siirtää nukkumaanmenoa myöhemmäksi, ulkoilla tai lukea kirjaa siihen asti, että uni tulee. Vaikka nukkumistunnit jäisivät vähäisiksi, ne voivat olla parempaa ja tehokkaampaa lepoa kuin pitkä sängyssä pyöriminen. Unilääkkeisiin tulee helposti tottuminen eli lääkeannosta pitää ajan mittaan lisätä, jotta haluttu univaikutus tulee. On totta, että alkoholi rentouttaa ja väsyttää ja se on monilla itsehoitoyritys unettomuuden hoitoon. Valitettavasti alkoholi kuitenkin huonontaa unen laatua merkittävästi eikä sitä voi suositella unettomuuden hoitoon. Uni koostuu ns. syväunesta ja REM-unesta. Unennäkö liittyy REM-vaiheeseen. Alkoholi vähentää REM-unta ja syväunen jaksoja, jolloin ihmisen aivot ja ruumis eivät saa tarvitsemaansa lepoa, vaikka henkilö nukkuisikin. Säännölliset yömyssyt altistavat alkoholiriippuvuudelle. Elimistö voi tottua alkoholiin ja annosta joudutaankin pikkuhiljaa suurentamaan. Tämä polku johtaa helposti riippuvuuteen. Harvoin käytettynä yhdestä unilääkkeestä tai kahdesta alkoholiannoksesta ei kummastakaan ole suurta haittaa, mutta ei molempia yhtä aikaan ja vain satunnaisesti.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kipulääkkeiden vaikutus unettomuuteen
Onko keskushermostoon vaikuttavilla kipulääkkeillä esim. ibuprofeiinilla ja kodeiinilla vaikutusta unettomuuteen?
Vastaus
Kyseisessä lääkkeessä on yhdessä tabletissa ibuprofeenia 200 milligrammaa (mg) ja kodeiinia 30 mg. Yleensä näiden lääkkeiden haittavaikutuksena voi olla uneliaisuus ja väsymys. Joskus tälle lääkkeelle voi syntyä riippuvuutta, jolloin se saattaa aiheuttaa unettomuutta. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja esim. mihin syöt kyseistä lääkettä, kuinka kauan olet syönyt lääkettä yms.
Jos kipu häiritsee untasi, on tärkeätä miettiä sopivinta kivun hoitoa. Pitkittynyt, voimakas kiputila aiheuttaa keskushermostossa sellaisia muutoksia, jotka voivat aiheuttaa kiputilan kroonistumisen. Siksi äkillisen kivun hoito on tärkeää. Käänny lääkärisi puoleen kivunhoitoon liittyvissä asioissa. Vaikean kivun hoito kuuluu erikoislääkärille. Kipu, epämukavuus tai joku sairaus järkyttävät meitä sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja uniongelmat voivat johtua niistä. Monet sairaudet ja niiden lääkitykset voivat aiheuttaa ongelmia, samoin psyykkinen epätasapaino, kuten masennus, ahdistus ja pelkotilat. Unettomuus voi kuitenkin jatkua edelleen, vaikka tunnemme olomme jälleen henkisesti vahvemmiksi ja sairaus on jo parantunut.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Pitkäaikaisen unettomuuden hoito
Nuoresta alkaen on ollut unensaantivaikeuksia. Muistini mukaan noin 10-vuotiaasta asti. Nyt olen 56-vuotias. 80-luvulla lääkäri määräsi midatsolaamia, joka auttoi. Nykyään käytän tematsapaamia 20 mg 3 tablettia ja tsolpideemia, määrä vaihtelee 2-5 tablettia. Lääkkeet on määrännyt psykiatri, jonka luona käyn säännöllisesti. Onko muita konsteja kuin hurja määrä lääkkeitä? Ongelma on siinä kun rupean nukkumaan, kasetti päässä rupeaa menemään ylikierroksille.
Vastaus
Kognitiivisia menetelmiä pidetään kroonisen unettomuuden hoidossa ensisijaisina, koska ne vaikuttavat unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja koska niiden vaikutus säilyy hoidon lopettamisen jälkeen. Kognitiivisten menetelmien avulla voidaan tutkia, arvioida ja muuttaa uneen ja unettomuuteen liittyviä ajatuksia ja uskomuksia, ja vaikuttaa tätä kautta vireystasoon. Siihen pyritään vaikuttamaan myös opettelemalla ja harjoittelemalla rentoutumista. Unirytmiä voidaan säännöllistää mm. opettelemalla terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoittamalla vuoteessa oloaikaa. Valitettavasti kognitiivisten keinojen avulla toteutettavaa unettomuuden hoitoa ei ole vielä saatavilla kaikkialla, ja saatat joutua tekemään töitä, että löydät paikan, missä sitä olisi saatavilla. Kannattaa kuitenkin itse ehdottaa ja puhua omalle lääkärille, olisiko sinun kohdallasi hyötyä tällaisesta hoidosta. Useimmissa keskussairaaloissa, terapeuteilla ja joillakin yksityisillä uniklinikoilla on tätä jo tarjolla. Voit myös kysyä omalta lääkäriltäsi lähetettä jollekin kognitiiviselle psykoterapeutille tai hakeutua itse jonkun kognitiivisen psykologin vastaanotolle
Kannattaa myös perehtyä kirjoihin, jotka kertovat unettomuuden hoidosta kognitiivisten keinojen avulla. Tässä joitakin itsehoito-ohjeita unettomuuden hoitoon: 1) Tarkista elintapasi. 2) Vähennä nautintoaineiden käyttöä. Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo 14 jälkeen. Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. 3) Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen nukkumaan menemistä. 4) Älä syö iltaisin liian raskaasti. 5) Älä mene nukkumaan nälkäisenä. 6) Noudata säännöllistä unirytmiä. 7) Käsittele huolet päivällä tai illalla. 8) Vältä liian pitkään nukkumista. 9) Tee nukkumisympäristö otolliseksi. Rauhoitu. Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten. Älä yritä nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää sinulta siis entistä tietoisempaa suhtautumista unettomuuteesi ja uusia taitoja. Näitä täytyy harjoitella. Pelkkä lukeminen ja asioiden tiedostaminen ei riitä. Sinun on myös toimittava. Vasta silloin tiedät, mitä todella osaat ja mitä et osaa. Onnistuaksesi sinun on hyvä pyytää ammatti-ihmistä käymään kognitiiviset keinot läpi kanssasi. Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen.
Lääkäri tekee unilääkkeiden lopetussuunnitelman. Suurin ongelma unilääkkeiden käytössä on niiden helppous ja nopeus. Hoito on yleensä alussa tehokasta, vaikka unettomuuden syy jätetään selvittämättä ja hoidetaan vain oiretta. Näin unilääkkeen käyttäjän lääkkeen sietokyky lisääntyy, toimintakyky heikkenee ja vieroitusoireita ilmenee. Lisäksi ihminen voi menettää luottamuksensa omaan kykyynsä nukkua. Mikäli unilääkkeiden käyttö lopetetaan nopeasti, vieroitusoireet lisäävät entisestään tätä käsitystä. Jos unilääkkeen käyttö lopetetaan liian nopeasti, voi seurauksena olla muutamia öitä tai jopa viikkoja kestävä unettomuus. Unilääkkeen käytön lopettaminen voi olla vaikeaa ja siihen tulee valmistautua. Usein myös se mitä suurempi unilääkeannos on ollut sitä kauemmin kärsii vieroitusoireista. Sivuvaikutusten takia suositellaan asteittaista unilääkkeiden poisjättämistä.
Kun haluat päästä eroon unilääkkeistä, on hyvin tärkeää, että itse tahdot ja päätät lopettaa niiden käytön. Toisilla se käy helposti ja toisilla vieroitusoireet saattavat olla epämiellyttäviä ja kestävät pitempään. Tämä on kuitenkin vaaraton ja ohimenevä ilmiö. Voit kuitenkin rauhassa luottaa siihen, että oireet vähitellen häviävät. Lääkevieroitus ei ole ainoastaan lääkkeen lopettamista, vaan sen aikana opetellaan ja otetaan käyttöön uusia keinoja, jotka auttavat unettomuuden hoidossa. Sinun kannattaisi vielä puhua oman lääkärin kanssa unettomuuden hoidosta tai hakeutua sellaisen lääkärinvastaanotolle joka on erikoistunut unettomuuden hoitoon.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Nukahtamislääkkeiden haittavaikutukset
Olen 41-vuotias nainen isohkolta maatilalta. Syön terveellisesti ja säännöllisesti. Liikun 3-4 kertaa viikossa hikiliikuntaa ja saan työssäni fyysistä rasitusta. Elämä on säännöllistä kaikella tavalla eivätkä viikonloputkaan eroa viikosta. Alkoholia juon melkein päivittäin, mutta harvoin olen humalassa. Parisuhde on kunnossa ja lapsien kanssa ei ole ongelmia. Ainut ristiriita on kiire aikoina vähäinen vapaa-aika, mutta siinä ei ole mitään uutta.
Nukahtamislääkkeitä olen käyttänyt viime talvesta lähtien ajoittain ja niillä olen saanut ennen nukuttua, mutta nyt olen alkanut herätä kolmen tunnin jälkeen. Illalla yritän nukkua ilman lääkettä, mutta jos uni ei tule tunnin kuluessa rentoutuneesta olotilasta huolimatta, otan lääkkeen, koska unettoman yön jälkeen olen huonossa työkunnossa ja se ei maatilalla onnistu. Jo autolla ajaminen on uhkarohkeaa.
Kuinka pitkään yhtäjaksoisesti voin syödä nukahtamislääkettä? Mitä haittavaikutuksia on esim. kolmen viikon yhtäjaksoisesta käytöstä? Tai siitä, että otan lääkkeen samana iltana kuin lasillisen viiniä?
Vastaus
Alkoholi ja unilääke ovat aina huono yhdistelmä. Kaikki nukahtamislääkkeet voimistavat alkoholin vaikutuksia. Unilääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö voi myös tehdä vaikutuksista arvaamattomia. Voi olla, että elimistösi on jo kehittänyt itselleen jonkinasteisen riippuvuuden joka nyt aiheuttaa unettomuutta. Unettomuuden syy tulisi selvittää. Kun se on hoidettu, uni voi tulla ilman nukahtamislääkettäkin. Paras keino estää liian pitkään jatkuva lääkitys ja mahdollinen lääkeriippuvuus on rajoittaa lääkkeen käyttö alun perin enintään noin kahteen viikkoon.
Nukuttavien aineiden pitäisi auttaa meitä nukkumaan, mutta jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä vaikutus uneen. Alkoholi saattaa vaivuttaa syvään uneen yön alussa, mutta kun alkoholi on imeytynyt, ilmenee vieroitusoireita, jotka aiheuttavat heräilyä ja pinnallista unta. Alkoholin aiheuttamat fysiologiset muutokset estävät kehoa saamasta tarvitsemaansa lepoa. Se muuttaa unen luonnollisia vaiheita ja vaikeuttaa syvässä unessa pysymistä. Alkoholi vähentää vilke- eli REM-unta. Kun alkoholi poistuu verestä unen aikana, tulee korvaava voimakas REM-unen vaihe ja aivojen aktivaatiotaso nousee. Tämä tapahtuma aiheuttaa usein heräilyjä. Ihminen voi siis nukahtaa alkoholin avulla helposti ja herätä tuntien itsensä jopa pirteäksi, mutta päivän kuluessa hän huomaa melko nopeasti väsyvänsä. Alkoholi ei sovi unilääkkeeksi. Vaikka yömyssy voi rentouttaa, se muuttaa unen rakennetta ja heikentää unen laatua. Säännölliset yömyssyt altistavat alkoholiriippuvuudelle. Elimistö tottuu alkoholiin, ja annosta joudutaankin pikkuhiljaa suurentamaan. Tämä polku johtaa helposti riippuvuuteen.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Työelämään vaikuttavan unettomuuden hoito
Kyselisin seuraavanlaisesta asiasta. Kipeytin selkäni työssä vuoden 2007 alkupuolella, minkä johdosta aloin heräilemään kolmen ja neljän välillä aamuyöllä. Loppuyön tunnit olivat katkonaisia selkäsärystä johtuen. Tällä hetkellä selkä alkaa olla kunnossa, eikä aamuöinen heräilyni johdu enää särystä. Pitkäaikainen huono unenlaatu heijastelee ongelmia muistiin, työhön, uuden oppimiseen, keskittymiseen jne. Mitä suosittelisit hoitomuodoksi? Olen 33-vuotias. En tupakoi. Alkoholin käyttö on säännöllistä, mutta kohtuullista.
Vastaus
Kysymyksestäsi ei käy ilmi mahdollinen lääkityksesi. Joka tapauksessa uni-valverytmin tilanne kannattaisi selvittää. Tarkempien ohjeiden antamiseksi tarvitaan lisätietoja. Kuinka monta kertaa heräät öisin? Kuinka monta tuntia arvioit saavasi unta? Ovatko jalkasi levottomat ja onko sinulla tunne, että niitä tulisi jatkuvasti liikutella ollessasi levossa? Oletko ylipainoinen? Onko kukaan huomannut sinulla olevan hengityskatkoja nukkuessasi? Voisitko olla myös jossain määrin masentunut kivusta ja kaikesta muusta kokemastasi? Tavalliset unilääkkeet ovat tuskin paras ratkaisu ongelmaan. Mikäli olet masentunut, saattaa masennuslääkitys http://www.tietoaunettomuudesta.fi/masennuslaakkeet/ tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa saattaisi paras vaihtoehto koostua unta parantavasta, syvää unta lisäävästä lääkityksestä http://www.tietoaunettomuudesta.fi/unilaakkeet/ . Erittäin tärkeätä on selkäongelman selvittäminen ja hoito. Osteopaatti saattaisi myös auttaa kokonaistilanteen selvittämisessä ja hoidossa.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Kipujen aiheuttaman unettomuuden lääkehoito
Olen 55-vuotias nainen. Minulta poistettiin kasvaimen vuoksi rinta ja rakennettiin uusi rinta samassa leikkauksessa (TRAM). Kipujen ja epämukavuuden takia olen nukkunut tosi huonosti leikkauksen jälkeen. Sain nukahtamispillereitä, mutta pelkään tulevani niistä riippuvaiseksi. Joskus yöllä tunnen melkein paniikinomaista tunnetta valvoessani. Kipuihini minulla menee vahvaa särkylääkettä ja tunnen itseni melkein narkomaaniksi lääkkeitteni vuoksi. Onko mahdollisesti parempia lääkitysvaihtoehtoja tarjolla?
Vastaus
Nukahtamispillerit eivät todellakaan vaikuta parhaimmalta hoidolta. En pysty vastaamaan tarkkaan saamatta lisätietoja. Parempi vaihtoehto voisi olla joku syvää unta lisäävä lääkitys. Elokuussa ilmestyi lääkärilehti Duodecimissa unettomuuden Käypä hoito -suositus ja sen myötä lääkärit voivat saada tietoa eri lääkkeistä, jotka lisäävät syvää unta. Myös neuropaattisten kipujen hoidossa käytetyistä lääkkeistä voisi olla apua unettomuuteesi. Mahdollisuuksia on useita. Puhu lääkärisi kanssa eri vaihtoehdoista.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Epäsäännöllisten nukahtamisvaikeuksien hoito
Kärsin unensaantivaikeuksista. Pyörin sängyssä parikin tuntia. Esimerkiksi viime viikolla eräänä yönä menin nukkumaan ensin kello 1, mutten saanut unta väsymyksestä huolimatta. Nousin yöpalalle ja palasin sänkyyn kello 2.30. Nukahdin kolmen aikaan.
Unensaantivaikeuksia on nyt esiintynyt säännöllisesti parin vuoden ajan. Välillä nukahdan ongelmitta, välillä tulee unettomuuskausia.
Rohdot eivät auta. Olen kokeillut mm. Unisin- ja Unihiekka-nimisiä valmisteita ilman tuloksia. Unilääkettäkin (tsopikloni) olen kokeillut, mutta se menetti tehonsa jonkin ajan kuluttua, eli annoskokoa piti kasvattaa puolikkaasta kokonaiseen tablettiin.
Neuvotaan, että sänkyyn kannattaa mennä vasta kun on väsynyt. Mitä jos ei väsytä? Pitääkö valvoa koko yö?
En ole tällä hetkellä työelämässä, mutta murheita riittää ja ajatukset pyörivät päässä sängyssä ollessa. Lisäksi sängyssä ollessa minua alkaa kutittaa joka puolelta ja kutinasta ei ole tulla loppua.
Sänkyni on ihan hyvä, makuuhuone pimeä ja viileä. Jalassani on villasukat, päällä lämmin täkki. Nukun mieheni vieressä, hän ei kuorsaa. Kissamme nukkuvat myös makuuhuoneessa.
Vastaus
Kysymyksestä nousee esille mahdollisuus siitä, että saatat itse asiassa kärsiä levottomien jalkojen oireyhtymästä. Nukahtamista ei tulisi väkisin yrittää ja sen sijaan, että olet vuoteessa, saattaisi olla parempi vaihtoehto mennä vaikka toiseen huoneeseen, jos sellainen on mahdollista. Jos taas voit lukea omassa sängyssä, on se yksi vaihtoehto. Sammuta valot vasta kun silmät eivät kerta kaikkiaan tahdo enää pysyä auki. Koska unettomuutesi ei ilmeisesti ole aivan jatkuvaa, en huolestuisi tilanteesta. Etenkin, jos löydät itse syyn siihen, mikä mieltäsi kenties askarruttaa ja mikä nostaa vireystasoasi myös öisin. Jos tilanne pahenee, kannattaa sinun harkita hakeutumista tarkempiin tutkimuksiin lääkärille, joka on perehtynyt unettomuuden hoitoon. Voit tiedustella tällaisia lääkäreitä esimerkiksi Uniliiton kautta.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE
Melatoniinista apu unettomuuteen
Olen 55-vuotias nainen. Olen kärsinyt unettomuudesta yleisesti ottaen noin viisi vuotta. Tähän mennessä olen kokeillut noudattaa kaikkia mahdollisia ohjeita kuten liikuntaa päivän aikana ja makuuhuoneen tuulettamista. Olen myös käyttänyt eri uni- ja nukahtamislääkkeitä, mutta en ole saanut mistään apua. Enkä pitänyt niiden aiheuttamasta tokkurasta päivän aikana. Kuulin ystävältäni melatoniinista. Voisiko siitä olla apua minun tilanteessani?
Vastaus
Mitä tapahtui niihin aikoihin kun unettomuutesi alkoi. Mihin aikaan käyt tavallisesti nukkumaan. Mihin aikaan aamulla joudut nousemaan ylös? Koetko itsesi masentuneeksi? Kuorsaatko äänekkäästi? Kuinka usein joudut käymään öisin virtsalla? Kärsitkö levottomista jaloista? Olet 55-vuotias? Ovatko kuukautesi jo loppuneet? Kärsitkö vaihdevuosioireista?
Pitkävaikutteinen melatoniini saattaa hyvinkin olla sopiva lääke, mutta ennen sen määräämistä tulisi lääkärin vielä selvittää, ettei unettomuutesi syynä ole uniapnea eikä levottomat jalat -oireyhtymä. Uniapneaa tulee epäillä etenkin, jos joku on huomannut sinulla olevan unenaikaisia hengityskatkoja ja jos olet selvästi ylipainoinen. Jos taas kukaan ei ole maininnut äänekkäästä kuorsauksesta eikä hengityskatkoksista, jos olet normaalipainoinen ja jos leukasi ei ole poikkeavan pieni, on uniapnean todennäköisyys ikäiselläsi naisella pieni. Jos aloitat melatoniinin, tulisi samalla selvittää voidaanko muu unilääkitys lopettaa kokonaan. En pysty arvioimaan sitä vielä näillä tiedoilla.
Ystävällisin terveisin
Markku Partinen
» SULJE