TULOSTA Tulosta

TEKSTIN KOKO Suurenna kirjasinkokoaPienennä kirjasinkokoa

UNETTOMUUDEN HOITO

Melatoniini

Melatoniini on ns. yöhormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniinilla on vuorokausirytmin säätelyn ohella muitakin vaikutuksia. Se vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa vireystilaan.

Miten melatoniini vaikuttaa?

Melatoniini on tärkeä hormoni ihmisen normaalin vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Sitä erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osasyynä siihen, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta. Myös alkoholi vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa. Iän myötä sen tuotanto elimistössä vähenee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä hyvän yöunen takaamiseen.

Melatoniinia saa apteekista reseptillä kahden tyyppisenä valmisteena, lyhytvaikutteisena ja pitkävaikutteisena. Lyhytvaikutteisen melatoniinivalmisteen pitoisuus veressä suurenee ja pienenee nopeasti, ja sitä käytetään lähinnä aikaerorasituksen hoidossa. Pitkävaikutteinen melatoniinivalmiste vapauttaa melatoniinia hitaasti ja pitää veren melatoniinimäärän riittävän suurena koko yön ajan. Pitkävaikutteinen melatoniinivalmiste jäljittelee elimistön omaa fysiologista melatoniinin eritystä.

Melatoniinin käyttö

Lyhytvaikutteisen melatoniinin annostus on 1–6 mg 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annostus on 2 mg 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jotta melatoniinin vaikutus olisi mahdollisimman tehokas, se tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti samaan kellonaikaan.

Melatoniini vaikuttaa kahdella tavalla uni-valverytmiin. Se väsyttää akuutisti noin tunnin kuluttua valmisteen ottamisesta. Säännöllisesti käytettynä ja oikeaan aikaan otettuna se myös aikaistaa nukkumaan menoa. Melatoniinilla voidaan hoitaa myös ns. viivästyneestä unijaksosta kärsiviä, eli henkilöitä, jotka saavat unta vasta aamuyöstä.

Mahdolliset haittavaikutukset

Melatoniini ei perinteisten unilääkkeiden tavoin aiheuta toleranssia, lääkeriippuvuutta, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä, motoriikan häiriintymistä tai aamutokkuraisuutta. Melatoniinilla ei ole todettu olevan enempää haittavaikutuksia kuin ns. lumelääkkeilläkään. Tutkimuksissa sekä melatoniinin että lumelääkkeen käytön aikana ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat päänsärky, nielutulehdus, selkäkipu ja voimattomuus.

Lyhytvaikutteinen melatoniini
Pitkävaikutteinen melatoniini, lisätietoa valmisteyhteenveto ja pakkausseloste.

Leiras

© 2008-2013 Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab
Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab, PL 1406, 00101 Helsinki. Puh. 020 746 5000

© 2008-2013 Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab
Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab, 00101 Helsinki. Puh. 020 746 5000